torstai 25. joulukuuta 2008

Tikulla silmään sitä...

...joka vanhoja muistelee. Siitäkin huolimatta Viskisieppo päätti istahtaa alas ja vilkaista omaa viskivuottaan 2008. Eikös loppuvuodesta ole aina tilinpäätöksen aika?

Viskisiepolle 2008 oli pelastava vuosi. Koko viskitouhu oli omalta osalta hiipumassa kokonaan unholaan. Osaltaan tuntui, että koko usko oman homman mielekkyyteen oli katoamassa. Onneksi sieppo pääsi taas lentoon, ainakin omien lentokykyjen raameissa. Nousukiito alkoi jo 2007 lopulla Christchurchin Whisky Galoren ihmisten myötä ja sanalla sanoen huipentui 2008 alkuvuoden aikana. Whisky Galoren ihmiset todistivat, että viskiharrastuksen EI pidä olla ryppyotsaista tai jäykkää. Ei harrastus vaadi joka ainoan viskin tuntemista, joka ainoan LOTin maistamista, joka ainoan nyanssin tuntemista. Harrastus vaatii intohimoa ja ihastusta omaan asiaansa. Vaikka sain maistella Galoressa paljon viskejä ilmaiseksi (paljon myös sellaisia joihin ei ole koskaan vara), suurin anti oli kuitenkin ilon palauttaminen maisteluun muiden seurassa! Kyllä skottilainen osasi auttaa suomalaista harrastajaa osoittamalla, että viskit ovat iloinen asia, jossa toisten ihmisten huomioiminen on todella keskeinen asia lasillisen ohella. Toisen arvostaminen, oli miten alussa tai jo gurun asemassa, on tärkeää.

Mitäpä muuta? Viskikaapin keskustelufoorumi on ollut mukava paikka jakaa ajatuksia muiden harrastajien kanssa. Vaikka välistä keskustelu on voinut olla hiukan "luotaan pois työntävää", on se kuitenkin suomalaisen viskisiepon pesäpaikka. Virtuaalisesti ei viskiä tosin vielä maistella sentään (onneksi), mutta muuten foorumi yhdistää meitä ympäri Suomen ja maailman. Viskisieppo on ainakin saanut paljon uutta ajateltavaa ja ajatuksia sieltä. Ymmärtänyt uusia näkökulmia ja uskoo, että on avarakatseisempi kuin ennen. Foorumi on myös minusta vaikuttanut selkeästi aktivoituneen vuoden aikana, tosin ylläpitäjä voi toki tarkistaa tuntemuksen vääräksikin.

Suomalainen viski sai huomiota maailmalla. Siitä ei sen enempää, tuohon liittyvät vuodatukset löytyvät siepon osalta aiemmista teksteistä.

Mallaswhiskyseura pääsi myös jo kohtalaisen kypsyneeseen ikään, kun seura vietti 10-vuotis juhliaan marraskuussa. Kunnioitettava saavutus Suomessa, jossa kuitenkin alkoholipolitiikalla on omat hienot tapansa toimia. Ehkä seura(mme) on osaltaan vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja ennen kaikkea edistävästi. Ainakin jäsenmäärä tuntuu olevan mukavassa kasvussa ja viimeisten hakemusten myötä viskisiepon pesintäalue laajenee entistä laajemmalle alueelle, ainakin Itä-Suomen läänin suuntaan oli havaittavissa selkeää reviirin kasvua. Hieno homma!

Viskivalikoima myös suomalaisessa myymälässä on selkeästi kohentunut ja vaikuttaa, että on edelleen kohentumassa. Tämä on hyvä uutinen. Viskisieppo ostaa mieluummin haluamansa/tarvitsemansa Suomesta, jos se vain on saatavilla, ja saatavilla kohtalaisella hintakuilulla verrattuna esim. Saksaan. Eli siis ostotapahtuma on edelleenkin ehdollinen. Toki meillä on vielä paljon kuromista valikoiman suhteen esim. Ruotsiin verrattuna, mutta ehkä asiakaskuntamme ei vielä ole tarpeeksi laaja vastaavaan. Valitettava asia on asiakkaiden syrjiminen, jos todellakin liikkeen lippulaivan tuotteita ei ole mahdollista tilata muihin liikkeisiin. Tuo eriarvoistaa lajitoverimme eri puolilla maatamme. Samaa toimintaa oli kuulemma havaittavissa myymäläsiirtojen suhteen, kun viskisiepot haalivat käsiinsä vain Suomen markkinoille suunnattua BenRiachin pullotusta. Valitettavaa asiakaspalvelua liikkeeltä, jolla ei ole kilpailutilannetta Suomessa.

Eipäs unohdeta oluita, erityisesti kotimaisia. Hienoja kotimaisia oluita pienpanimoilta on ilmestynyt kauppojen hyllyille. Todella positiivinen muutos myös suomalaisen olutkulttuurin kannalta, sillä nyt valittavana on muutakin kuin aina sitä yhtä ja samaa massatuotetta (jolle myös on oma paikkansa kulttuurissamme).

Kaikkea muutakin pientä on matkalla tapahtunut, mutta mitäpä sitä menneitä enempää muistelemaan. Vuosi 2009 on nurkan takana ja uudet kujeet sitä myötä.

Lopuksi voisi tietysti heittää pari toivetta tulevalle vuodelle. Olisi loistavaa nähdä ihan oikea viskifestivaali Suomessa. Ei minkään muun festarin oheistuotteena, vaan omana (pienenä) tapahtumana. Toinen toive voisi vaikka liittyä suvaitsevaisuuteen. Viski on hyvää, jos se omassa suussa maistuu hyvälle. Suvaitaan siis edelleen eriävät mielipiteet, oli sitten muitten haukkuma viski sitten miten hyvää tahansa omassa suussa. Ja toisinpäin. Oma maku, paras maku.

Hyvää viskivuotta 2009 kaikille. Sláinte!

1 kommentti:

MashTun kirjoitti...

Voin ehdottomasti jakaa toiveesi suvaitsevaisuuden lisääntymisestä. Itselleni viski on puhtaasti aistinvaraisesti arvioitava nautintoaine, ja pidän yhden totuuden julistamista ja tyrkyttämistä tällöin täysin hyödyttömänä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö mielipiteitä ja kritiikkiä tulisi arvostaa näkökulmien avartajina.

Olen kuullut viskinvalmistajan itsensä sanomana, että kunkin oma suu on paras tuomari ja ettei parasta viskiä ole olemassa. Jos kerran ihminen, jonka toimeentulo riippuu oman viskin menestyksestä, voi tällä tavoin antaa arvoa myös muille viskinvalmistajille ja viskeille, mitäpä muuta viskinystäväkään voi tehdä.

On luultavaa, että tässä julmassa ja kyynisessä maailmassa suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen toivominen näyttää monien silmissä naurettavalta. Yhtä lystikkäiltä voivat näyttää myös 'kylläpäs - eipäs' -linjalla käytävät keskustelut juomista, joiden arvioimiseen ei ole olemassa yleispäteviä ja yksiselitteisiä mittareita. Jokainen siis valitkoon, millä tavoin haluaa hupia toisille tuottaa.