Irlantilainen kattaus

Viskisieppo vietti mukavan illan maistellen tällä kertaa vain irlantilaisia viskejä. Kattauksessa oli 5 viskiä tuolta vihreältä saarelta, joten nyt tuli pitkästä aikaa maisteltua tarkemmin eroavaisuuksiakin.

Illan aloitti Millar's blendi. Sen jyväviskin osuus on noin 80%, ja sen kyllä huomaa. Viski on kokonaisuutena erittäin kevyt. Tuoksussa mukavaa vaniljaa, sillä se on kypsytetty 1st fill bourboneissa. Maku on myös hyvin kevyt ja aika makea.

Siitä siirryttiin toiseen blendiin; Kilbeggan. Tässä jyväviskin osuus laskee 65-70% paikkeille. Tuoksu on jo huomattavasti täyteläisempi kuin edellä ja maku selkeästi kuivempi. Huhu muuten kertoo, että tästä viskistä voisi olla tulossa jotain erilaista versiota tarjolle joskus.

Nyt siirryttiin single malt -pullotteisiin. Ensimmäinen oli Tyrconnell, viski joka kantaa hevosen nimeä. Viskisiepolla Tyrconnell ei ole oikein koskaan toiminut, ja valitettavasti tilanne pysyi ennallaan. Tuoksu on makea, sitrusmainen ja purukumimainen. Maku kevyt, hitunen hunajaa ja todella lyhyt. Ei toimi erikoisen hyvin niin ei toimi Viskisiepolla. Tyrconnellin viinilopettelut voisivat silti olla mielenkiintoisia maistella.

Sitten eteen tuli keraaminen pullo, jossa kyljessä luki Locke's 8 y.o. Tässä oli Viskisiepon makuun todella hieno viski. Tuoksussa häivähti hyvin, hyvin pieni savun aromi, joka toi mieleen enemmänkin turpeen (5% käytetystä maltaasta on turpeella kuivatettua). Vanilja oli selkeästi mukana, mutta se oli enemmän vaniljajäätelöä kuin puhdasta vaniljaa. Loppumaussa turpeen aromi on hitusen selkeämmin esille, mutta vain hetken. Aromi tuli ja meni. Maku oli muuten pehmeä ja miellyttävä. Hieno irlantilainen, jonka voi ottaa mielellään kaappiin milloin tahansa.

Illan lopetti Connemara (NAS). Tässä savu jo tulee voimakkaammin esille. Maku on aika makea ja pehmeä. Aina tämän viskin kohdalla puhutaan Skotlannista, ja niin tälläkin kertaa. Toisaalta tuollainen vertaaminen on turhaa, sillä kyseessä on Irlantilainen viski. Mutta puheissa vilahteli kuitenkin Islay ja Skye, kun vertailua tehtiin. Odotin, että Connemara olisi ollut oma suosikkini, mutta nyt tällä oli tyytyminen minulla toiseen sijaan.

Kaikki edellä mainitut viskit tulevat Cooley -tislamolta. Huomioitavaa on, että Cooley tislaa mallasviskit kaksi kertaa, eli se siitä "kaikki Irkut tislataan kolmeen kertaan" -faktasta. Bourbon-tynskät, joissa kypsytys tapahtuu, tulevat Heaven Hill tislaamolta. Heille, joiden mielestä maissi ei kuulu viskiin, niin tiedoksi että jyväviskien raaka-aine on, kyllä, maissi.

(Kuvista kiitos Antti Tuuralalle)