keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Arvoisa arvio

Tuossa (taas) edellisen jutun jälkeen alkoi mietityttämään arvioiden esille laittamisen mielekkyys. Ajatus lähti harhailemaan, kun IS:ssä oli juttua, miten brittiläiset asiantuntijat ovat arvioineet Three Woodin aivan erilaiseksi ja huonoksi, kun taas UISGEn raati valitsi sen parhaaksi tapahtumassa. Lukiessani asiantuntijoiden kommentteja viskistä (mm. Whisky Bible 2009/2010), en niistä todellakaan tunnistanut nyt maistamaani viskiä. Ja pakko myöntää, että jos olisin aiemmin kuullut nuo arviot niin olisi saattanut jäädä maistamatta koko viski. Mutta onneksi ei niin käynyt, vaan UISGEssa tuli nuuskittua ja maiskuteltua viski.

Mistä johtuu tuo noin erilainen makuero? Forumilta on luettavissa, että kyseessä voisi olla eroavaisuus erien välillä. Sieppo ei ole maistanut aiemmin ko. pullotetta, joten en uskalla sanoa juuta enkä jaata. Mutta totuushan on, että viskit vaihtelevat todella paljon eri pullotusten välillä. Usein pullotuksen eron löytää lukemalla (laser)koodia jossain pullon kyljessä. Eikä tuo tieto todellakaan kerro asiaan perehtymättömälle juuri yhtään mitään. Hyvä esimerkki on mm. Ardbegin 10 yo, jossa L-versioiden välillä voi löytää suuriakin eroja. Kuinka siis arvioida viski, jonka "brändi" pysyy koko aina samana, mutta sisältö vaihtelee? Pitääkö perus-nautiskelijan opetella koodit?

Niin, arvioihin tulee aina suhtautua varauksella. Läheskään aina ei ole mainittu "pullotuserää", eli se käden ulottuvilla oleva versio ei todellakaan ole välttämättä samaa kuin mitä asiantuntija(raati) on väittänyt.

Onko tuo hyvä vai huono asia? Kuluttajan harhaan johtamista? Miksi brändiä/nimeä ei voisi vaihtaa jos sisältö muuttuu selkeästi? Tai edes muuttaa batch numeroa Aberlour a'bunadh tai Bunnahabhain Darrach Ur tyyliin? No, sieppo lisäsi edelliseen juttuun koodit niin hyvin kuin ne etiketin takaa oli tiirattavissa.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

4x Auchentoshan

Viskisieppo ei juurikaan ole tänne laitellut maistelunuotteja, mutta vahvistakoon poikkeus säännön kun eteen tuli katettua 4 kertaa Auchentoshan. 3 näistä ainakin on saatavissa Suomesta ja yksi ymmärtääkseni vain (brittein) lentokenttien tax-freestä.

Auchentoshanin tislaamo on ollut Siepolla pitkään syrjässä laseista, mutta syksyisellä Skotlannin reissulla hommattu Bordeaux-viinissä kypsytetty viski herätti mielenkiinnon pitkästä aikaa, ja UISGE sitten lopulta toi taas Auchentoshanin pöytään. Mikäpä parempi tekosyy vaalipäivän maistelulle kuin UISGEn "vaaleilla" parhaaksi valittu Three Wood ja tislaamon muutama muu kumppani. Viskisieppo maisteli tällä kertaa puoli-sokkona, että edes tilkan saisi etiketin vaikutusta pois.

12 yo on Auchentoshania "puhtaimmillaan" niin hyvässä kuin pahassa. Kolmen kerran tislaus tekee viskistä kevyen, mutta samalla paljastaa helposti puutteet tai tuo esille ongelmat. Tuoksu on maltainen, kitkerä ja jopa maalin ohenteen tuoksua leijailee mukana. Onneksi luumun tuoksu auttaa. Maku on aika tyhjä, jossa mukana puuta ja viljaisuutta. Kokonaisuus ei ole huono, mutta aika paljon jättää toivomisen varaa.

Eli kypsyttäminen ja lopettelu viinipohjaisissa voisi tehdä hyvää, ja parantaa tuotetta. Näin voisi olettaa, mutta mites käykään.

1998 Sherry Matured (Fino) (omassa lasissa L102204) onkin jo aivan toista maata. Tuoksussa mm. viiniä, kermaista toffeeta, valkosuklaata, yrttiliköörimäisyyttä. Maku yllättää, sillä kuiva Fino viini on tehnyt viskistä (liian) kuivan ja kitkerän. Taustalla hometta, joka tosin on hyvän makuista, ei inhottavaa. Fino lopetus ei toimi Viskisiepon suussa kovinkaan hyvin. Aikaisemmista Finoista tulee mieleen Obanin DE, joka toimi paremmin.

Sitten UISGEN paras viski, Three Wood (omassa lasissa L102304). Pakko myöntää, hyvä viski. Tasapainoinen, sopivan makea, mutta kuivuu lopussa ehkä hitusen liikaa. Mausteita ("joulua"). Hiukan jään kaipaamaan "potkua", jota ehkä korkeammat prosentit toisivat tähän. Perustelen ajatusta viimeisen viskin nuoteilla.

1999 Saint-Julien Bordeaux -viinin läpikäynyt 58.2 % viski (L-koodia ei enää saatavilla tätä kirjoitettaessa) on nelikon voittaja, jättäen Three Woodin hopealle. Tuoksu on voimakas, tummaa suklaata, valkoherukkaa, pähkinöitä, vaniljaa. Maussa viiniä, vadelmaa, kirsikkaa, alkoholi yllättävän hyvin "hallussa", ja maku kestää pitkään!

Veden kanssa 1999 Bordeaux ja Three wood ovat yllättävän paljon "sukulaissieluja", ja tämän takia tuntuu että Three Woods voisi olla parempi vahvempana. Mutta täysin mutullahan tässä mennään.

Olipa kivaa ja mukavaa saada Auchentoshanin tislaamo taas makunystyröille. Edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt aikaa, ja sen jälkeen tehdyt muutokset vaikuttavat hyviltä. 12 yo on myös aivan kelpo tuote, mutta varsinkin punaviinissä tehty kypsytys näyttää sopivan Auchentoshanin profiiliin hyvin. Eikä tuo Three Woodikaan ollut yhtään huonompaa.

[edit 30.4: lisätty pullotuskoodeja mahdollisuuksien mukaan]