Jo pidemmän aikaa Siepolla ovat savuiset viskit olleet vähemmistönä lasissa. Toki niitä on tullut maisteltua, mutta omaan kaappiin montaakaan ei ole enää eksynyt. Pitkään ajattelin, että oma suu on tympiintynyt savuprofiiliin, ja tuntui, että oma makuaisti on muuttunut sillä savu "maistui" erilaiselta kuin ennen.
Nykyään monen savuisen viskin savu maistuu, tai ainakin tuo mielikuvan, palavasta kumista. Savun profiili on Sipon mielestä "likainen", ei palavan luonnollisen maa-aineen tyylinen.
Joku aika sitten maistelin rinnakkain mm. vanhaa Laphroaigin kymppiä 1990-luvulta ja tältä vuosikymmeneltä. Ero oli hätkähdyttävä. Vanhan kympin savun profiili on juuri vanhojen mielikuvien mukainen; nuotiosavu eli palava puu/maa-aines. Uusi puolestaan oli selkeästi kumimaisempi. Ja sieppo ei ollut yksin ajatuksen kanssa.
Mistä tuo siten johtuu? Sama palavan kumin aromi vaivaa Siepon mielestä useita nykypäivän "savuisia" viskejä. Esimerkiksi Kilchoman on selkeä esimerkki tästä. Ne pullotteet joita olen maistanut, ovat juuri "kumisavun" omaavia ja tästä syystä tislaamon pullotteet ei Siepolta saa kovinkaan suurta arvostusta. Samoin osassa uusia Ardbeggejä on minusta havaittavissa samaa. Myös Arranin Machrie Moor on "hyvä" esimerkki tästä. Tässä vain muutama esimerkki.
Mistä tuo johtuu? Siepolla ei ole mitään hajua. Poltetaanko turvetta kuumempana kuin ennen, että saadaan kuivatettua nopeammin? Kuivataanko mallas muuten nopeammin? Onko turpeen laatu muuttunut niin paljon tässä ajassa? Mistä tuon savuprofiilin muutos voisi johtua? Vai kuvittelenko vain?
(Tarkennus: Tietenkään sieppo ei ole maistanut jokaista mahdollista savuviskiä eli varmasti poikkeuksia on. Tällainen mielikuva on vain syntynyt viime vuosien aikana).
Nykyään monen savuisen viskin savu maistuu, tai ainakin tuo mielikuvan, palavasta kumista. Savun profiili on Sipon mielestä "likainen", ei palavan luonnollisen maa-aineen tyylinen.
Joku aika sitten maistelin rinnakkain mm. vanhaa Laphroaigin kymppiä 1990-luvulta ja tältä vuosikymmeneltä. Ero oli hätkähdyttävä. Vanhan kympin savun profiili on juuri vanhojen mielikuvien mukainen; nuotiosavu eli palava puu/maa-aines. Uusi puolestaan oli selkeästi kumimaisempi. Ja sieppo ei ollut yksin ajatuksen kanssa.
Mistä tuo siten johtuu? Sama palavan kumin aromi vaivaa Siepon mielestä useita nykypäivän "savuisia" viskejä. Esimerkiksi Kilchoman on selkeä esimerkki tästä. Ne pullotteet joita olen maistanut, ovat juuri "kumisavun" omaavia ja tästä syystä tislaamon pullotteet ei Siepolta saa kovinkaan suurta arvostusta. Samoin osassa uusia Ardbeggejä on minusta havaittavissa samaa. Myös Arranin Machrie Moor on "hyvä" esimerkki tästä. Tässä vain muutama esimerkki.
Mistä tuo johtuu? Siepolla ei ole mitään hajua. Poltetaanko turvetta kuumempana kuin ennen, että saadaan kuivatettua nopeammin? Kuivataanko mallas muuten nopeammin? Onko turpeen laatu muuttunut niin paljon tässä ajassa? Mistä tuon savuprofiilin muutos voisi johtua? Vai kuvittelenko vain?
(Tarkennus: Tietenkään sieppo ei ole maistanut jokaista mahdollista savuviskiä eli varmasti poikkeuksia on. Tällainen mielikuva on vain syntynyt viime vuosien aikana).
2 kommenttia:
Ottamatta kantaa tuohon onko savuisuus muuttunut vuosien varrelta.
Alkukeväästä savuiset maistui mutta mitä enemmän aurinko lämmitti niin samassa suhteesta maistui vähemmän. Nyt kun päivät lyhenee niin savuiset tuntuu taas maistuvan enemmän.
Kalenteri vaikuttaa selvästi omaan makuun :-)
Totta, vuodenajat kyllä minullakin vaikuttaa siihen, mikä maistuu parhaiten. Sitä en kiellä.
Mutta tämä "savuongelma" on vaivannut minua jo pidempään. Pari vuotta ainakin, vaikka "avaudunkin" vasta nyt.
Lähetä kommentti