sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Lokin julkaisu

Viski on kuollut, kauan eläköön mielikuvat ja tarinat, sillä viski viskinä ei enää myy. Nyt vaaditaan myyvä tarina, jonka päähenkilö on viski, mutta monologina se ei enää toimi.

Ylitaseampuvaa? Provosoivaa? No, tuollainen ajatus Siepolla väkisin hiipi mieleen pari iltaa sitten, kun sain ilokseni osallistua Highland Parkin Lokin Suomen julkistustilaisuuteen.  Tilaisuudessa oli paikalla mustiin pukeutuneita druideja, mystistä musiikkia, Valhallan legendoja ja viikinkien jumalia. Tarinoita Orkneyn saarilta ja historian havinaa Highland Parkin ympäriltä.

Ei, en tarkoita että tuossa olisi lopulta mitään pahaa. Ainahan tuotetta kuin tuotetta on myyty mielikuvilla ja mainonnalla. Mutta silti aloin miettiä entistä enemmän mielikuvia, joilla nykyään viski myydään meille. Arbegilla on avaruusviskinsä, ja Highland Park perustaa nyt paljon viikinkien mytologiaan yms. Missä on itse viski? Tuo jalo juoma? Eikö viski viskinä ole enää brändi? Vai onko se ikinä edes ollutkaan?

Itse ilta oli todella mukava, ilolla ja häpeilemättä sen myönnän. Hymy huulilla sai olla useaan otteeseen, kun Martin Markvardsen kertoi tarinoita. Pääsimme vertaamaan Lokia ja sarjan aikaisempaa Thoria keskenään. Ja itse Loki? Siepon mielestä tuon yhden illan puraisun perusteella oikein mainio viski, ja erilainen Highland Park. Tekee mieli maistaa uudelleenkin. Mutta hintansa väärti (~150€)? Sen voi jokainen itse päättää maisteltuaan lasillisen jos toisenkin.

Iso kiitos Edrington Finlandille kutsusta ja Highland Parkille tuotteista. Ilta oli oikein mukava!

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kuuden vuoden höpinä

Niin se aika rientää, sillä Siepon ensimmäinen juttu näki päivänvalon tasan kuusi vuotta sitten. Tämän jälkeen on suomalaisia viskiblogeja tullut ilahduttavasti lisää, tosin vastaavasti muutama viskiblogi on tainnut jo haihtua enkeleiden seuraankin.

Itse en uskonut, että näin kauaa tulisi mitään kirjoiteltua. Viime aikoina, kuten ehkä olet huomannut, on juttuja tullut harvemmin ja harvemmin. Pakko myöntää, että motivaatio on ollut vähän heikommalla hapella.

Kuuden vuoden jaksoon mahtuu kaikkea mielenkiintoista. SMWS:n hallituksessa mukana oleminen mahdollisti seurata viskikulttuurin edistymistä Suomessa, ja ennen kaikkea sai tavata mukavia kanssaharrastajia. Reissu maailman toiselle puolelle, ja siellä tutustuminen toiseen viskiseuraan, kauppaan ja kulttuuriin. 

Blogissa UISGE:n ajankohdat ovat olleet selkeästi vilkkaimpia kävijöiden osalta, ja erityisesti ilahdutti saamani palaute tämän vuoden UISGEn infosivuista. Oli todella ilahduttavaa kuulla, että niistä oli monelle hyötyä.  Joku voi miettiä, mitä hyödyin sivuista? Vastaus on selkeä. En mitään. Palautetta blogista on tullut myös mukavasti, myös kommenttikenttien ulkopuolella. Palautetta on ollut laidasta laitaan, mutta se on tietysti ihan normaalia. Jos jotain uskaltaa sanoa, niin pitää myös muistaa varautua kritiikin koko kirjoon, oli sitten kyseessä blogi tai joku muu julkaisu.

Alusta lähtien tarkoitukseni on ollut kirjoittaa viskijuttuja omasta näkökulmastani ja omilla mielipiteilläni. Eniten saamistani palautteista minua on hymyilyttänyt se, että blogiani syytettiin oman näkökulmani esilletuomisesta, omista toiveistani ja omista mielipiteistäni. En tiennytkään, että joku olisi voinut ajatella blogini olevan mikään virallinen äänitorvi minkään suhteen, mutta nähtävästi näinkin pääsi käymään. Totta kai asioista voi, ja pitääkin olla, eri mieltä. Kunnon reilu ja rehti mielipiteiden vaihto on aina virkistävää. Ja jos virheitä sattuu, niin korjataan. Ei tätä voi (saa) tehdä liian tiukkapipoisesti. Viskien tulisi olla iloinen asia, ei hammasten kiristelyä.

Hammasten kiristelystä tuli mieleeni, että sitä on valitettavasti ilmaantunut suomalaiseen viskikulttuuriinkin. Samoin toisten harrastajien "mustamaalaamista", ja jopa suoranaista valehtelua, mitä Sieppokin sai todistaa eräässä tilaisuudessa. Ihmettelen, miten tuollainen toiminta voi kannattaa pidemmän päälle. Tällä kertaa jääköön tähän.

Viskikalenteri ei ole lähtenyt toimimaan ihan niin kuin olisin toivonut. Tähän asti suurin osa merkinnöistä on tullut kaivettua itse, ja vain muutama taho on lähettänyt tapahtumistaan tiedot maililla. Iso kiitos heille niistä! Tällä hetkellä mietin kovasti, kannattaako sitä pitää pystyssä? Tästä tietysti mielelläni kuulisin kommenttia teiltä, onko kalenterista kenellekään mitään iloa (paitsi itselleni)?

Niin, lisäksi tällä hetkellä on mietinnässä myös koko blogin tulevaisuus. Jatkaa vai ei? Kannattaako vai ei? Onko mitään sanottavaa enää? Onko aika jo mennyt Siepon ohi, ja pitäisikö suosiolla antaa  nuorempien pitää ääntä? Voi olla, että edessä on tauko, tai jopa lopetus. Joka tapauksessa viimeinen teksti tämä ei ole, sillä jos päätän lopettaa niin pitänee se kai kertoa julkisesti.

Siispä seuraavaan juttuun asti; nauti viskistäsi, hyväksy erilaiset maut, kunnioita omaa ja toisten makua. Sláinte!

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Seurallista viskiä jatkuu

Jokunen aika sitten kirjoittelin viskiseuroista ja toivoin porukoita kertoilemaan itsestään. Pari vastausta tulikin, joten avataanpa toimintaa heidän osaltaan.

Turussa viskin tuoksua levittää ainakin Turun Akateeminen Viskiseura.  Akateemisen täsmällisesti seura on perustettu 7.11.2011, mutta seura ei ole virallisesti rekisteröitynyt. Jäsenmaksu on porukalla 10€, ja tällä saa mm. haalarimerkin. Jäseniä on 21 (joulukuussa 2012) ja kaikki lääketieteen opiskelijoita. Tämä varmasti selittää jäsenmaksuun sisältyvän haalarimerkinkin, jos joku sitä  ihmetteli. 

Seura ei varsinaisesti etsi uusia jäseniä, mutta mukaan toki pääsee, jos ottaa yhteyttä sähköpostilla (löytyy heidän sivuiltaan) tai on yhteydessä henkilökohtaisesti seuran jäseneen.

Toiminnan rungon muodostavat kuukausittaiset kokoontumiset, viski-illat. Tilaisuuden isäntänä on vuorollaan joku seuralainen, ja hän myös esittelee illan viskit. Yleensä tarjolla on pari viskiä. Toki tapaamisia on myös ravintoloissa, ja suunnitteilla on matka Skotlantiin.

Sieppo toivottaa Turun suuntaan mukavia lääkinnällisiä hetkiä elämän veden parissa. 

Toinen porukka, joka uskaltautui ottamaan yhteyttä, oli Viskikerho whisKY. Virallinen nimi on "Helsingin kauppatieteilijöiden ylioppilaskunnan viskikerho ry.". Aiemmin Sieppo oli luetteloinut nämä kaksi kerhoa erillisiksi, mutta kyseessä on siis sama porukka.

Viskikerho whisKY on perustettu 2011,  ja kerhon jalo aate on tutustuttaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) opiskelijoita viskin ihmeelliseen maailmaan. Kerhossa on mukana kokeneempaa porukkaa, sekä, kuten pitääkin, aivan uusia viskin ystäviä. Porukkaa seurassa on noin 150 henkilöä, pääasiassa AYY:n opiskelijoita. Liittymismaksu on myös opiskelijaystävällinen, eli 0€.

Toiminta käsittää tastingejä ja saunailtoja, ja tietääkseni on myös tehty ekskursio Teerenpelin Tislaamoon. Kerho toivottaakin kaikki Aalto-yliopistolaiset lämpimästi tervetulleiksi porukkaan ja tutustumaan viskeihin totta kai. 

Jos kiinnostaa olla yhteydessä whisKY:n suuntaan, niin lähetä rohkeasti mailia osoitteeseen: whisky (at) kyweb.fi

Maittavia kerhoiltoja myös Aallon suuntaan. Harmi, että oma opiskelijakortti on jo vanhentunut.