torstai 23. heinäkuuta 2015

Viskiä Arskan kotimaasta

Keväällä tuli pyörähdettyä pikaisesti Wienissä, ja yleensä pyrin suosimaan matkoilla paikallisia tuotteita. Tällä kertaa suosiminen meni aina viskeihin saakka, ja mukaan tarttui kaksi itselleni ennen tuntematonta tuotetta. Toinen lähti lentokentältä mukaan "koska tilaa on", mutta toista paikallinen liike väitti Itävallan parhaaksi viskiksi. Sen verran hyvä myyntipuhe, että pakkohan se oli ottaa kotiin ihmeteltäväksi. Katsotaanpa, millä muskeleilla nämä ovat liikenteessä.

Reisetbauer 7 yo oli se, joka lähti lentokentältä mukaan. Tämä oli myös kentän ainoa paikallinen viski valikoimassa. Viskiä on kypsytelty Chardonnay- ja TBA-tynnyreissä. TBA on ymmärtääkseni makea Trockenbeerenauslese-viini. Itse en ole tuota viiniä koskaan maistanut, joten en osaa sanoa siitä yhtään mitään muuta kuin mitä Wikipedia kertoo. Mielelläni kuulen kommentteja, jos joku lukija on sitä maistanut.

Viskin tuoksu on hyvin puinen, jopa pihka tulee itselläni mieleen. Yrttiliköörimäinen (voisi kuvitella TBA:n vaikutukseksi), jotenkin vetinen, hyvän homeinen (jalo-) ja tuoretta leikattua ruohoa. Joku mainitsi jossain tillin, mutta itse en saa sitä mielikuvaa mieleeni. Tuoksu ei minulla toimi. Piste.

Maku on  makeahko, viinimäisyys on selkeästi esillä. Puuta on selkeästi, ja jopa kahvipapujen aromeja tulee mieleeni. Voin/kerman tyylistä rakennetta (suutuntumaa). Maun alku on minusta aika huono, mutta loppua kohti hiukan paranee. 

Kokonaisuutena aika heikko omaan makuuni. Erilainen, totta, mutta ei toimi omassa suussani (on muutama muukin poikkeava tullut matkan varrella maistettua). Kiva kun kävit, eipä jää ikävä.

Edellisen jälkeen eivät odotukset olleet kovin korkealla, kun päätin avata Keckeis Single Maltin. Tätä siis väitettiin liikkeessä Itävallan parhaaksi viskiksi. Mallas on kuivattu pyökin savussa, ja kypsytys tapahtuu french limousin -tammitynnyreissä, joissa on ensin kypsytelty espanjalaista fino-sherryä noin kolmen vuoden ajan. Tämä viski on lopulta sekoite 3-5 vuotiaista viskeistä.

Tuoksussa puu iskee nenään aluksi. Sitten alkaa erottua yrttejä, metsäisyyttä, taas pihkapuun tyylistä aromia. Alkoholi tulee ehkä hitusen liikaa läpi, mutta taustalla - hetkinen, hakee, hakee, hakee - vispipuuro. Joo, vispipuuro tulee mieleen, eikä se ole ollenkaan epämiellyttävä, tai häiritsevä mielikuva tässä.

Maku on makea, pehmeä, banaanipirtelöä (hedelmää/vaniljaa), toffeeta, mausteita, viinimäisyyttä, yrttilikööriä ja hitunen katkeromaisuutta. Pihkamainen puu on mukana täälläkin. Hyvin yrttimäinen/mausteinen/karkkimainen, mutta minusta oikein hyvällä tavalla. Pidän, omalla tavallaan erilainen, mutta jotenkin toimii minulla. Loppumaku on lopulta hyvin "ei-viskimäinen", omalla hyvällä tavallaan. Hauska, ja jopa leikkisä.

Kaikin puolin miellyttävä viski minun makuuni, ja paljon kypsemmän oloinen kuin ikä antaisi odottaa. Ainoastaan puun armoni tuoksussa ja maussa oli minulle hitusen häiritsevä. Loppumaku oli hauska, aika haastavakin, ja hauskan erilainen. Todella positiivinen yllätys, ja kyllä, voisin ostaa mielelläni uudelleen, mutta hinta on hitusen kova (n. 80 - 100€).

Lopputulos. Kyllä Itävallasta tulee muutakin hyvää kuin vain viinejä ja Schnitzeliä. Ainakin Keckeis voi röyhistellä muskeleitaan aika ylpeästi muiden rinnalla.