tiistai 12. tammikuuta 2016

ÄGRÄS - Kasvillisuuden haltijan tisleitä

Pyhä Ägräs, Ägrässei,
Anna tämän kupin
Kokosii ginnii, akvavitii ja viskei! (*)
Rekolan panimon käynnistyksen aikoihin perustajilla oli kirkkaana mielessä myös haave tislaamosta. Vielä tuolloin ajoitus ei ollut tarpeeksi terävä, joten oli aika aloitella miedommilla keitoksilla. Panimo muutti nykyiseen kotipaikkaansa, Fiskarsin ruukkiin, 2014.

Kun lopulta tähtien asennot ja kasvien haltijan loitsut olivat kohdillaan, oli aika aloittaa tislaamon perustaminen; Ägräs Distillery. Sieppokin sai usealle taholle lähetetyn tislaamotiedotteen, mutta uteliaisuus pakotti kysymään lisää.
Ägräs Distillery on suomalainen pientislaamo Fiskarin idyllisessä ruukissa. Tavoite on mukavasti epätyypillisen suomalainen; 10 vuoden päästä Fiskarsin ruukki tunnetaan maailmalla nimenomaan Ägräs-tislaamosta. Tämä on tietysti helppo saavuttaa, eli tekemällä maailmanluokan tisleitä ja siihen päälle vielä loistava brändi.  Brändistä vastaa muuten Packlab Oy.

Tislaamo on täysin erillinen yhtiö Rekolan panimosta, panimon ollessa kuitenkin tislaamon suurin omistaja. Tislaamon taustalla pyörivät seuraavat henkilöt:

Rekolan Panimosta: Juha Kuronen, Jari Leinonen,Tomi Purhonen
Yksityishenkilöinä: Susanna Kankare, Anssi Takala, Eino Leinonen

Tällä hetkellä tislaamolla on menossa joukkorahoituskierros, josta on tällä hetkellä saavutettu noin kolmannes. Jos pääkaupunkiseudulla asuvia kiinnostaa, niin 18.1.2016 klo 18:00 järjestetään ravintola Latvassa sijoittajailta, johon kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.(ilmoittautumiset: susanna(at)agras.fi). Lisäinfoa asiasta löytyy täältä: www.invesdor.com/agras. Rekisteröityminen tuolle sivustolle ei kuulemma vielä sido mihinkään.

Jos joukkorahoitus ei toteudu, on toki keskusteltu muistakin vaihtoehdoista. Toiminta alkaa näillä näkymin joka tapauksessa.

Ainiin, ne kaikkein tärkeimmät, eli tuotteet. Giniä, akvaviittia ja - kyllä - viskiä. Aluksi tislaamolta tulee ulos toki nuo kaksi ensimmäistä, ja joskus kolmen vuoden kuluttua ensimmäiset viskit. Akvaviitissa on tarkoitus käyttää kotimaisen kuminan lisäksi villiyrttejä, kuten myös ginissä katajanmarjojen ohella. Yrtit kerää yrttimaestro, Fiskarsin paikallinen skotti Kenneth McMaster.

Sattumoisin viskit on Siepolla lähinnä sydäntä, joten oli aika tarkempien kysymysten.

Viskeille on kuulemma löydetty oiva kypsytyspaikka; meren rannalla sijaitseva kiviluola. Savu on suomalaisille läheinen monellakin tapaa, joten tarkoitus on tehdä ns. savuviskiä. Raaka-aine on mallastettu ohra, eli rukiin kanssa ei näillä näkymin aleta tekemään viskiä. Tynnyreiden kanssa on vielä keskustelua useiden tahojen kanssa, ja esim. unkarilaisten viinitynnyreiden käyttöä on mietitty (tarkempaa tietoa ei Siepolla ole). Lisäksi sherry-tynnyreiden käyttöä selvitellään, eivätkä bourbon-tynnyritkään ole vielä täysin poissuljettuja. Tynnyreiden koko tulee olemaan n. 200 litraa, eikä tässä vaiheessa ole suunnitelmia tehdä kokeiluja eri kokoisilla versioilla.

Tislauslaitteistosta on käsiraha jo maksettu, ja laitteet on tilattu, mutta toimitusaikaa laitteistolla on noin vuosi. Tästä johtuen ensimmäisiä tuotteita toivotaan saatavan ulos loppusyksystä 2016. Laitteisto on (ymmärtääkseni) Kothe Distillingiltä. Päätislaajana tulee toimimaan Tomi Purhonen. Tällä hetkellä koetislauksiakaan ei ole vielä tehty, mutta keskusteluja on käyty eri tahojen kanssa kokeiluista. Varsinaista reseptiikkaa aletaan hioa lähiaikoina panimon puolella.

Jos kiinnostut viskitynnyrin ostamisesta yksin, tai porukalla, niin hankinnan vaatimuksena on osallistuminen joukkorahoitukseen vähintään pienimmällä mahdollisella sijoituksella. Näillä näkymin viskitynnyreitä ei ole tulossa myyntiin muille.

Toivotan Ägräsille kaikkea hyvää ja paljon kaksipäisten nauriiden löytymisiä. Toivottavasti näemme eri tapahtumissa, ja pääsemme tutustumaan tuotteisiinne.

---
(*) Wikipediasta ja Suomen Kansan Vanhat Runot -antologiasta löydettyä runoa mukaillen

Kuvat omistaa Ägräs Distillery. Tislaamo on antanut käyttöluvan kuviin tässä jutussa.


lauantai 9. tammikuuta 2016

Puhinaa

Onpa tainnut taas muutama viski lasissa vierähtää sitten edellisen kirjoittelun. Tällä kertaa ei tutustuta uusiin tuttavuuksiin, vaan puhistaan ja höpistään hiukan lämpimiksi.

Hintojen nousu ja NAS-viskien lisääntynyt tarjonta kirvoittelevat viskin ystävien kielenkantoja tasaisin väliajoin. Tislaamot mokomat rahastavat meitä. No niin tekevät, mutta toisaalta kannattaa katsoa peiliin. Minäkin olen jo useamman vuoden yrittänyt saada lisää viskien ystäviä, kannustanut maistamaan rohkeasti useita viskejä, ja myös pyrkinyt poistamaan viskien ympäriltä turhaa mystisyyttä tai "hienostelua". Tätä samaa ovat tehneet viskiseurat ja monet harrastajat. Hienoa työtä, ja nyt tislaamot korjaavat hedelmät. Eli tilanteesta voidaan syyttää myös meitä kuluttajia, meitä, jotka ovat viskin ottaneet omakseen. Ihan oma syy, nyt kannattaa lopettaa viskin juominen. Eikun, lopeta sinä niin mulle jää. Tai jotain...

Viskiryhmät, varsinkin naamakirjassa, ihmetyttävät välillä. Monen ryhmän sisältö on lähinnä omien viskien mainostamista ("brassailun" makua joskus), mitä lasissa nyt (kts. edellinen), lopetettujen pullojen kuvia (mitä iloa on tyhjän pullon kuvasta?) tai vain linkityksiä blogeihin (sama linkki ties miten monessa paikassa). Hyvin vähän on tiedonvaihtoa, tai keskustelua muuten viskien ympärillä. Viestien tiedollinen sisältö lähenee valitettavan usein nollaa. Viihdyttävyydestä voidaan toki olla montaa mieltä, sillä kukapa (suomalainen) ei pitäisi tyhjän pullon kuvasta, kun tietää, että toiselta se on nyt loppu. Ei mulla, mutta ei ole tuollakaan, lälläslää.

Mutta toisaalta nämä ryhmät tekevät samaan aikaan sitä arvokasta yhteisöllistä työtä, eli saattavat viskinharrastajia yhteen. Toivon todella, että ryhmät eivät kuole pois sisällön puutteen takia. Eikä toki rutinani koske kaikkia ryhmiä tai foorumeja, ja joissakin ryhmissä on jopa toive, ettei omia maistelunuotteja jaettaisi. Ihan tervetullut rajaus.

"Jakaahan Sieppokin FB:ssä linkkiä blogiinsa". Juu, jaan oman sivuni kautta, jolloin sen saavat vain seuraajat. Näin taitavat toimia kaikki, tai ainakin suurin osa, bloggaajista Suomessa.

Tulikohan kitistyä tarpeeksi? Otan viskin ja muistutan:

UISGE on muuten taas tuloillaan. 12-13.2 Vanha täyttyy hienoista aromeista ja yritän parhaani mukaan jälleen kasata saatavilla olevan tiedon esille. Twitterin puolella käytän tunnistetta #UISGE2016