Hidas mutta yllättävä

Jos et siis vielä tiennyt, niin Suomessa toimii monopoli nimeltä Alko. Viskiharrastajille siis ainoa kotimainen ostopaikka on tuo pitkäripainen, eikä se aina hymyilytä. Valikoima harrastajan näkökulmasta on suppeahko, valikoimaan uutuudet tulevat viiveellä ja onhan se hintakin usein aika korkea. Valitusta siis kuluu, ja on kuulunut myös Viskisiepon suunnalta.

Mutta valituksen sijaan nyt on pakko myös kehua. Alkuvuosi on tarjonnut jo kaksi yllätystä. Eka ylläri oli Clynelishin 14 Y, jonka hinta on jopa aivan siedettävällä tasolla. Todella positiivinen yllätys saada ehkä suuremmalle joukolle hiukan tuntemattomampi nimi, mutta oikein laadukasta tavaraa. Tuossa hinta-laatusuhde on siepon mielestä kohdallaan. Toki kaikkien makuun se ei ole, mutta silti siepon mielestä positiivinen lisä!

Toinen ylläri on Kilchoman. Tuo Islayn uusin tulokas, joka vasta hetki sitten sai ensimmäiset tisleet viskin ikään eli tuohon vaadittuun kolmeen vuoteen. Itse virkaan astuminen tapahtui Inaugural -nimellä nimetyllä julkaisulla. Tuo Inaugural on maailmalla pääsääntöisesti loppuunmyyty, mutta mitä ihmettä? Kun se muualla on loppu, sama pullote ilmestyy Alkon hyllylle. Suoraan hyllylle, eikä tilausvalikoimaan! Inaugural putkahtaa ostettavaksi alkukuusta 02.2010. Eli tällä kertaa Alkon jähmeys/hitaus onkin suomalaisten etu. Kerrankin näin päin. Toki tuo Inaugural on saanut ristiriitaisia arvioita, eli eri asia on toki se, onko se ostamisen arvoinen. Sen päättäköön jokainen itse. Mutta Viskisieposta on hienoa, että tuollainen tulee myyntiin. Huhu kertoo, että samaisen tislaamon Autumn 2009 Release tulisi tilausvalikoimaan, mutta ainakaan siepon lähikauppa ei voinut asiaa vahvistaa. Mitenköhän, kun maahantuoja tislaamolla nyt siis on, niin mitenköhän käy tulevan March 2010 releasen kanssa....???

Ja miten jatkuu Alkon loppuvuosi viskirintamalla? Alku on lupaava, toivottavasti ei lässähdä. Dalmorea on ainakin tulossa maahan...

Jäähyväisristeily

Perjantaina oli valitettavasti viimeinen tasting täällä Whisky Galoren/Guildin kanssa. Aiheena oli tällä kertaa Cruising the Coastline eli kaikki viskit tilaisuudessa oli rannikoilla sijaitsevilta tislaamoilta.

Tupa oli taas täynnä, sillä osallistujia oli yli 60 henkilöä. Tilaisuuden veti tuttuun tapaan Michael ja välistä oli kyllä naurussa pitelemistä. Michael on mitä loistavin puhuja ja parin viskin jälkeen myös vitsit lentelivät ilmassa. Toki keskityimme pääasiassa viskien maisteluun, mutta samalla Michael kertoi viskeistä yleisesti, sillä paikalla oli myös paljon ensikertalaisia.

Tarjolla oli tällä kertaa Oban 14 Y, Pulteney DTC 18 Y, Lochside 1991-2006 (G&M), Clynelish Adelphi 10 Y, Dalmore OMC 15 Y ja Longrow 14 Y. Todella mukava ja monipuolinen kattaus. Itselleni Obanin maistaminen pitkän tauon jälkeen oli mukavaa, sillä Oban taitaa olla ensimmäinen viski, josta aloitin muistiinpanojeni pitämisen. Paljon on viski muuttunut aikojen saatossa (toki versiokin oli eri), sillä suolaisuus ja savuisuus, joka oli makumuistissa, oli olematonta. Itse (muistelen) pitäneeni aikaisemmasta Obanista enemmän.

Ilta meni taas ihan liian nopeasti ja pian olikin aika kiittää seuraa ja heittää hyvästit. Toki kaupassa käyn vielä kylässä. Kotimatka menikin rivakasti kävellen ja varoen. Pimeällä liikkuminen perjantaina viskipullon kanssa on aina hiukan hermostuttavaa. Ai minkä viskipullon? Michael mokoma päätti lahjoittaa tuliaisiksi Milfordin 19Y Limited Edition -pullon (kuvassa lasien takana). Olin kyllä niin otettu tuosta, että onneksi oli lasillinen viskiä, johon saattoi turvautua liikutuksen hetkellä. En tiedä, onko Michael hyvä arvaaja vai muistiko todella aikaisemman keskustelun. Olin nimittäin aiemmin harmitellut, että tuo Milford taitaa nyt jäädä minulta maistamatta (toki kaupassa ylläpidettävä ostoslista saattoi antaa vihjettä tuohon suuntaan...).

Jos tännepäin tulee työmatkaa, pitää se tähdätä ensi vuoden Dram Fest -tilaisuuden ajankohtaan ja kerätä joukkue maistamaan ja arvaamaan (eikun tietämään) viskit.

Kiitos Whisky Guild!

Thank you Whisky Guild! I spent great moments with all of you!

Ollako vai eikö olla?

Viskisieppo miettii välistä, pitäisikö lopettaa Viskisieppo-nimen käyttö ja suosiolla lopettaa viskiharrastus. Tai ainakin lopettaa sen kutsuminen harrastukseksi. Ja siis pitää suunsa kiinni kun on kyse viskistä ja lopettaa tämä blogin höpinä kertalaakista.

Ei, viski ei ole alkanut tökkimään, mutta harrastuneisuuden/harrastuksen taso alkaa lähinnä mietityttämään. Viimeisen muutaman vuoden(!) ajan koko homma on ollut lähes tekohengittämistä tai höyryillä kulkemista. Toisaalta ymmärtää, että ennen viskipulloon kulutetut rahat on ollut parempi laittaa siihen vaippapakettiin ja tasting-illat välistä sose-illoiksi. Ja näinhän sen pitää ollakin eikä yksikään juomatta jäänyt viski harmita.

Mutta mites se harrastus? Eipä juurikaan ole tullut seurattua viimeisiä virtauksia ja monen monituinen uutuus on jäänyt kokonaan maistamatta, tai sitten kun maistaa niin se on "soooo last week" (sori, paikallinen tv-mainos junnaa päässä). Ihan kuin harrastus olisi jäänyt 90-luvulle. Auts. PC-sarjasta on menossa numero...öööh? Hei, oletteko kuulleet uudesta panimosta? Ai, se oli jo vuosi sitten. jne jne jne....

Vakavampaa pohdintaa kahden tulevan tastingin alla. Toivotaan niiden enkelien osuuksien laittavan vanhan viskisydämen lepattamaan uudelleen kunnon liekillä. Menut ovat kuitenkin lupauksia herättäviä.

1. BenRiach with Billy Walker
* Tarjolla "kattava" kattaus tislaamolta

2. Adelphi with Alex Bruce

* The Whisky That Cannot Be Named 1953, 50 years old, 54.3%
* Caol Ila 1982, 25 year old, 57.9%
* The Breath of the Highlands, 1985, 20 years old, 54.8%
* Dalmore 1990, 17 years old, 59.7%
* Breath of the Isles 1992, 14 years old, 54.2%
* Glen Scotia 1992, 13 years old, 66.8%