Pitkästä, pitkästä aikaa selasin läpi A-liikkeen tilausvalikoimaa. Ihan mielenkiinnosta, mitä mallasrintamalle kuuluu hyllyjen taustalla, varastoiden hämärissä. Ei mitään yllättävää, mutta mikä yllätti oikein mukavasti oli henkilökunnan palvelu. Harmi kun en muista ko. henkilön nimeä, mutta kehuttava on Niittykummun henkilökuntaa.
Niin, lopettelin kansion selailua ja myyjä kysyi, etsinkö jotain tiettyä. Sanoin vain yleisesti katsastaneeni maltaiden tarjontaa. Myyjä neuvoi odottamaan, varsinkin jos nyt ei mikään iskenyt kunnolla silmään. On kuulemma tulossa syksyn kylmiin ja joulun kaamokseen kymmenkunta uutta tuotetta valikoimaan.
Tieto ilahdutti mieltäni, nyt sitten odotellaan mitä tuleman pitää. Mutta 10 pistettä ja papukaijamerkki myös ko. myyjälle palvelusta ja ostokiellosta. Yleensä myyjä myy (joskus jopa pakolla), mutta nyt neuvoi odottamaan parempaa huomista. Hienoa palvelua, nyt vain kuola valuu ja toivotaan, että tieto on lopulta makunystyröitä hemmotteleva.
perjantai 29. elokuuta 2008
Oluita a'la NZ
Muutama epäilevä Tuomas on ihmetellyt, kun olen sanonut maistelleeni noin 140 (alla olevassa listassa tarkasti ottaen 136 jos laskin oikein) uusiseelantilaista olutta matkani aikana sekä muutama on pyytänyt listaa niistä. Kirjallisuudesta löytää lopulta aika vähän oluita sieltä päin, mutta onneksi tulin pitäneeni listaa (mukaan lukien omat makuarviot) oluista, joten tässä lista (siellä on muutama "virhe", mutta koittakaa kestää) . Olkaa hyvä! Alussa panimo ja jos maistettu useampi, suluissa oluiden nimet.
Aotearoa Breweries [MATA Artesian, MATA manuka]
Brew Moon[Amberley Pale Ale, Broomfield Ale, Dark Side Stout, Hophead IPA]
Canterbury Drought Wards beer
Croucher[Czech Pilsner, Hef, Pale ale]
Duncan´s Founders Organic Brewery[Fair Maiden ale, Generation Ale, Long Black, Readhead, Tall Blonde]
Good Bastards Brewery [Draught, Lager]
Green Fern Brewery Green fern
Green Man [Celt Ale,Dark Mild,Keller Lager, Lager, Premium Pils, Strong Ale (whisky barrel aged),Wheat beer]
Harrington´s [Belgium Tempest, Big John Special Reserve, Classy red, Finest Lager, Monsoon, Ngahere Gold, Pilsner,Razor back, Stout,Summer Ale,Wheat beer, Wobbly Boot]
Independent Breweries (NZ) LTD Ranfury Draugh
Invercargil Brewery[Alpine honey beer, Biman Golden Lager, Pitch Black, Stanley Green, Wasp]
K.E.A Brewing New Munster Pale ale
Limburg [Czechmate Pilsner, Hopsmacker]
Mac´s brewery[Black Beer, Gold all malt lager, Great White, Hop Rocker, Sassy Red, Sun Dance]
Matson's Brewery[Black, Pilsner, Silver Fern, XL Draught]
Moa Brewing Company[Five Hop Winter Ale, Harvest, Methode Moa, Moa Blanc, Moa Noir]
Monteith's [Celtic Red, Dobbelbock Winter ale, Golden Lager, Hearty Black, Original Ale, Pilsner, Radler, Summer Ale]
Pink Elephant[Imperiuos Rushin Stowt, Mammoth Strong Ale, Trumpet]
Renaissance Brewing Company[Discovery, Elemental, Perfection, Stonecutter]
Speight [Gold medal ale, Distinction, Old Dark, Pale ale]
Stainlager Lager
The Dux Brewing Co.[Ginger Tom, Bitter, Lager, Pale ale, Amber lager]
The Emerson Brewing [1812 India Pale Ale, APA American pale ale,JP, London porter, Maris Gold, Oatmeal stout, Old 95, Pilsner, Taieri George, WeissBier]
The Mussel Inn[Captain Cooker, Dark horse, Golden Goose,White Heron]
The Twisted Hop[Challenger, Golding, Honey Dew, Poplar Brown, Twisted angle]
Three boys brewery[Golden Ale, IPA, Pils, Porter, Wheat]
Townshead Brewery[Cathcarts NTA, Dinner Ale, Number 9, Three Piece Wheat, Weston's Best]
TUI East India pale ale
Waipa Brewing Co [Bitter, Kiwihead, Welsh Ale]
Waituna Brewing Co Taakawa
Wanaka Beerworks [Brewski, Cardona Gold, Tall Black]
White Cliffs Brewing [Mike's Mild, Mountain Lager]
Wigram Brewing[Bavarian Pilsner, Bristol Best Bitter, Dakota Dark, Harward Honey Ale, Munchener Dunkel, Spruce Beer, Vienna Lager]
Aotearoa Breweries [MATA Artesian, MATA manuka]
Brew Moon[Amberley Pale Ale, Broomfield Ale, Dark Side Stout, Hophead IPA]
Canterbury Drought Wards beer
Croucher[Czech Pilsner, Hef, Pale ale]
Duncan´s Founders Organic Brewery[Fair Maiden ale, Generation Ale, Long Black, Readhead, Tall Blonde]
Good Bastards Brewery [Draught, Lager]
Green Fern Brewery Green fern
Green Man [Celt Ale,Dark Mild,Keller Lager, Lager, Premium Pils, Strong Ale (whisky barrel aged),Wheat beer]
Harrington´s [Belgium Tempest, Big John Special Reserve, Classy red, Finest Lager, Monsoon, Ngahere Gold, Pilsner,Razor back, Stout,Summer Ale,Wheat beer, Wobbly Boot]
Independent Breweries (NZ) LTD Ranfury Draugh
Invercargil Brewery[Alpine honey beer, Biman Golden Lager, Pitch Black, Stanley Green, Wasp]
K.E.A Brewing New Munster Pale ale
Limburg [Czechmate Pilsner, Hopsmacker]
Mac´s brewery[Black Beer, Gold all malt lager, Great White, Hop Rocker, Sassy Red, Sun Dance]
Matson's Brewery[Black, Pilsner, Silver Fern, XL Draught]
Moa Brewing Company[Five Hop Winter Ale, Harvest, Methode Moa, Moa Blanc, Moa Noir]
Monteith's [Celtic Red, Dobbelbock Winter ale, Golden Lager, Hearty Black, Original Ale, Pilsner, Radler, Summer Ale]
Pink Elephant[Imperiuos Rushin Stowt, Mammoth Strong Ale, Trumpet]
Renaissance Brewing Company[Discovery, Elemental, Perfection, Stonecutter]
Speight [Gold medal ale, Distinction, Old Dark, Pale ale]
Stainlager Lager
The Dux Brewing Co.[Ginger Tom, Bitter, Lager, Pale ale, Amber lager]
The Emerson Brewing [1812 India Pale Ale, APA American pale ale,JP, London porter, Maris Gold, Oatmeal stout, Old 95, Pilsner, Taieri George, WeissBier]
The Mussel Inn[Captain Cooker, Dark horse, Golden Goose,White Heron]
The Twisted Hop[Challenger, Golding, Honey Dew, Poplar Brown, Twisted angle]
Three boys brewery[Golden Ale, IPA, Pils, Porter, Wheat]
Townshead Brewery[Cathcarts NTA, Dinner Ale, Number 9, Three Piece Wheat, Weston's Best]
TUI East India pale ale
Waipa Brewing Co [Bitter, Kiwihead, Welsh Ale]
Waituna Brewing Co Taakawa
Wanaka Beerworks [Brewski, Cardona Gold, Tall Black]
White Cliffs Brewing [Mike's Mild, Mountain Lager]
Wigram Brewing[Bavarian Pilsner, Bristol Best Bitter, Dakota Dark, Harward Honey Ale, Munchener Dunkel, Spruce Beer, Vienna Lager]
keskiviikko 27. elokuuta 2008
Rahastuksen makua
Vaikka kuinka koitan katsoa sumuisten Islay-lasien läpi, en voi välttyä (ex?) lempotislaamoni toiminnan ihmettelyltä. Ja samaa toimintaa on kyllä huomattavissa monella muullakin tislaamolla.
Mielestäni ei tarvitse katsoa kovinkaan kauas taaksepäin, kun huomaa viskivalikoimassa mielenkiintoisen eron nykypäivään. Ennen, ihan lähitulevaisuudessa, useimmat tislaamot luottivat omiin kivijalkoihinsa ja "erilaisuuksien" teko oli Indy-puolen asia. Uusia versioita tuotiin markkinoille maltillisesti ja "hyvällä maulla". Mutta miten on tänään?
Mielestäni Indy-puolen merkitys on pienentynyt johtuen tislaamojen siirtymisestä tavallaan Indy-pullotteiden markkinoille. Tislaamoilta tippuu koko ajan mitä mielikuvituksellisimpia viskejä ja joka vuoden "uusia pullotuksia" jne. Katsotaanpa vaikkapa BenRiach- ja Ardbeg-tislaamoja.
Itse olen tippunut kartalta ihan onnellisesti BenRiachin valikoiman suhteen. On pedroa, sauternea, peatet, non peatet jne. Ardbeg julkaisi uuden omistajan myötä Young-sarjaansa (tästä narisinkin jo aiemmin joskus kauan sitten). Tuntuu kuin tislaamot olisivat menettäneet oman linjansa, ja alkavat nyt palvella asiakkaitaan myös alueella, jonka Indy-pullottajat ennen noin suunnilleen hoitivat.
Minusta tuossa haisee enemmän rahastuksen maku ja rahojen riistäminen ihmisiltä tislaamon nimellä. Varsinkin Ardbegin young-sarja ei minusta ole tehnyt tislaamolle mitään hyvää. Vai oliko pakko tuoda sarja ulos, että ihmiset huomaavat uuden omistajan tulleen kaupunkiin, eikun siis tislaamoon.
Kaikki tislaamot eivät onneksi ole lähteneet tähän kilpavarusteluun mukaan ja moni tislaamo edelleen tuo maltillisesti ulos uusia versioita. En tietenkään siis kiellä tislaamoja kokeilemasta ja tuomasta uusia versioita, mutta ehkä vähemmän aggressiivinen tyyli voisi käydä paremmin myös kuluttajille. Liialla häsläämisellä voi lopulta olla negatiivinen vaikutus tislaamolle, jos omat kivijalat ja vahvuudet unohdetaan. Vai onko suuri valikoima vain rikkautta? Miten on? Minulle se on enemmän rahastusta.
p.s Jos joku sai kuvan, että mielestäni Indy-pullotteet häviävät tms. niin se ei ole tarkoitukseni. Indy-pulloitteet rikastuttavat edelleen viskikarttaa, ja pitävät jo monen kuolleen tislaamon nimeä loistavasti elossa.
Mielestäni ei tarvitse katsoa kovinkaan kauas taaksepäin, kun huomaa viskivalikoimassa mielenkiintoisen eron nykypäivään. Ennen, ihan lähitulevaisuudessa, useimmat tislaamot luottivat omiin kivijalkoihinsa ja "erilaisuuksien" teko oli Indy-puolen asia. Uusia versioita tuotiin markkinoille maltillisesti ja "hyvällä maulla". Mutta miten on tänään?
Mielestäni Indy-puolen merkitys on pienentynyt johtuen tislaamojen siirtymisestä tavallaan Indy-pullotteiden markkinoille. Tislaamoilta tippuu koko ajan mitä mielikuvituksellisimpia viskejä ja joka vuoden "uusia pullotuksia" jne. Katsotaanpa vaikkapa BenRiach- ja Ardbeg-tislaamoja.
Itse olen tippunut kartalta ihan onnellisesti BenRiachin valikoiman suhteen. On pedroa, sauternea, peatet, non peatet jne. Ardbeg julkaisi uuden omistajan myötä Young-sarjaansa (tästä narisinkin jo aiemmin joskus kauan sitten). Tuntuu kuin tislaamot olisivat menettäneet oman linjansa, ja alkavat nyt palvella asiakkaitaan myös alueella, jonka Indy-pullottajat ennen noin suunnilleen hoitivat.
Minusta tuossa haisee enemmän rahastuksen maku ja rahojen riistäminen ihmisiltä tislaamon nimellä. Varsinkin Ardbegin young-sarja ei minusta ole tehnyt tislaamolle mitään hyvää. Vai oliko pakko tuoda sarja ulos, että ihmiset huomaavat uuden omistajan tulleen kaupunkiin, eikun siis tislaamoon.
Kaikki tislaamot eivät onneksi ole lähteneet tähän kilpavarusteluun mukaan ja moni tislaamo edelleen tuo maltillisesti ulos uusia versioita. En tietenkään siis kiellä tislaamoja kokeilemasta ja tuomasta uusia versioita, mutta ehkä vähemmän aggressiivinen tyyli voisi käydä paremmin myös kuluttajille. Liialla häsläämisellä voi lopulta olla negatiivinen vaikutus tislaamolle, jos omat kivijalat ja vahvuudet unohdetaan. Vai onko suuri valikoima vain rikkautta? Miten on? Minulle se on enemmän rahastusta.
p.s Jos joku sai kuvan, että mielestäni Indy-pullotteet häviävät tms. niin se ei ole tarkoitukseni. Indy-pulloitteet rikastuttavat edelleen viskikarttaa, ja pitävät jo monen kuolleen tislaamon nimeä loistavasti elossa.
maanantai 4. elokuuta 2008
Korkki ilman korkkia on kierrekorkki...
Perinteitä tulee kunnioittaa, sitä en kiellä. Mutta entä jos perinteisen tavan tilalle on keksitty uusi tapa, joka ei ole ainakaan huonompi, tai ei muuta lopputulosta? Tarkemmin sanoen, varmemmin pitää lopputuotteen parempana kuin entinen, perinteinen menetelmä.
Mitä kuvassa on? Jälleen kerran rikkinäinen korkin korkki. Korkki (siis materiaali, mistä korkki tehty) on mennyt rikki, eli koko korkki (esine siis, eli korkki), on rikki. Ja irronnut korkin pala kelluu pullossa viskin mukana yhdessä lukemattoman määrän kanssa korkin paloja (siis 'materiaali'-korkin, tai miksei siis 'esine'-korkin paloja...).
Mallasviskeissä on perinteisesti käytetty luonnonkorkista tehtyä korkkia (häiritseekö ketään muuta tämä korkittelu?), joka on valitettavasti epäluotettava menetelmä. Olisiko siis viskiteollisuuden aika ottaa mallia uuden maailman viinitiloilta? Siellähän on lähdetty rohkeasti käyttämään metallisia kierrekorkkeja, joiden tiiviys on (lähes poikkeuksetta) erinomainen ja virheellisiä kappaleita tulee todella harvoin vastaan. Tai jos on pakko pysyä "perinteisessä" korkkimallissa, olisiko korkin korkki sitten parempi olla synteettistä. Onko luonnonkorkin statusasema niin vahva kuluttajien mielessä, että viskin laatu tippuu jos siinä on kierrekorkki? Olisiko meillä kuluttajilla itse asiassa nyt tehtävä vaatia parempia korkkeja, että voimme luottaa aina ostamaamme tuotteeseen?
Itse uskon hyväksyväni kierrekorkin mallasviskissä tulevaisuudessa, tai vaikka heti. Johan se säilyttää avatun pullon sisällönkin paremmin, kuin hapertunut korkki korkissa...
Mitä kuvassa on? Jälleen kerran rikkinäinen korkin korkki. Korkki (siis materiaali, mistä korkki tehty) on mennyt rikki, eli koko korkki (esine siis, eli korkki), on rikki. Ja irronnut korkin pala kelluu pullossa viskin mukana yhdessä lukemattoman määrän kanssa korkin paloja (siis 'materiaali'-korkin, tai miksei siis 'esine'-korkin paloja...).Mallasviskeissä on perinteisesti käytetty luonnonkorkista tehtyä korkkia (häiritseekö ketään muuta tämä korkittelu?), joka on valitettavasti epäluotettava menetelmä. Olisiko siis viskiteollisuuden aika ottaa mallia uuden maailman viinitiloilta? Siellähän on lähdetty rohkeasti käyttämään metallisia kierrekorkkeja, joiden tiiviys on (lähes poikkeuksetta) erinomainen ja virheellisiä kappaleita tulee todella harvoin vastaan. Tai jos on pakko pysyä "perinteisessä" korkkimallissa, olisiko korkin korkki sitten parempi olla synteettistä. Onko luonnonkorkin statusasema niin vahva kuluttajien mielessä, että viskin laatu tippuu jos siinä on kierrekorkki? Olisiko meillä kuluttajilla itse asiassa nyt tehtävä vaatia parempia korkkeja, että voimme luottaa aina ostamaamme tuotteeseen?
Itse uskon hyväksyväni kierrekorkin mallasviskissä tulevaisuudessa, tai vaikka heti. Johan se säilyttää avatun pullon sisällönkin paremmin, kuin hapertunut korkki korkissa...
torstai 26. kesäkuuta 2008
Keräily
Useamman kerran olen itsekseni pähkäillyt viskin keräilyn mielekkyyttä, ja samasta asiasta oli myös lukijan kirje Whisky Magazinessa.
Miksi kerätä viskiä? Jos takana on puhtaasti taloudellinen ajatus, on varmaan tehokkaampiakin tapoja voittaa/hävitä rahansa. Mutta viskin ystävänä kyseenalaistan viskin keräilyn. Mitä iloa on kerätä viskejä kaappiin, jos ei niitä koskaan avata ?
Viski on tehty nautittavaksi sisäisesti tuoksujen ja makujen kautta. Mutta viskin rahallinen arvo (keräilymielessä) on olematon samalla hetkellä, kun pullo avataan. Jos pulloa ei koskaan avata , on koko rahallinen arvo tällöin siis viskin "odotetussa/oletetussa" maussa, tuoksussa, laadussa jne. Arvo ei tällöin mielestäni perustu välttämättä mihinkään todelliseen tekijään, miksi viski olisi "parempaa kuin toinen", ja näin ollen hinta on vain pullon ulkoasussa/ harvinaisuudessa/ oletusarvossa.
Kerran joku sanoi minulle, että kerätäänhän taidettakin. Totta, mutta taidetta (yleensä) nautitaan katsomalla. Esimerkiksi maalaus tuottaa katselijalle uusia elämyksiä ja nautintoa kun hän tutkii maalarin tekemiä siveltimen vetoja, asetelmaa, tunnelmaa jne. Tuottaako pullon ihailu kerääjälle saman nautinnon? Jos näin, silloin itse pullo/etiketti on keräilyn kohde ja sisältö on merkityksetön (jos pulloa ei siis koskaan ole tarkoitus avata). Eikö tällöin menetetä itse viskin arvostus? Viski on tehty nautittavaksi; haisteltavaksi ja maisteltavaksi. Tislaamomestari (ja muu tislaamon väki) on laittanut tuotteeseen omaan osaamisensa ja tehnyt parhaansa, että viski tuottaisi nautinnon maistajalleen. Jos viski tehtäisiin vain "keräiltäväksi" harvinaisuuden takia, turha olisi tehdä jatkuvaa laadun tarkkailua.
Toki pullon ihailulla ja ulkoasulla on merkitystä. Pullon visuaalinen ulkoasu johdattaa viskin maisteluun. Joskus hyvässä, joskus pahassa, mutta varmaan on yksi tekijä viskin kokonaisvaltaisessa nautinnossa.
Joskus kun eteen kävelee viski, joka on jo hiukan harvinaisempi, niin sen saattaa ostaa kotiin odottamaan sitä oikeaa hetkeä. Mutta jos sitä alkaa säilyttämään liian kauan, voi kohta olla tilanne, että sitä ei enää voi avata. Se on rahallisesti liian kallis. Tällöin nautittavaksi ostettu viski onkin menettänyt sen alkuperäisen tarkoituksen, ja siitä on tullun kylmä kapitalismin tuote.
Itselläni kaapin takanurkassa odottaa pullo, jonka hinta todennäköisesti (oletan näin, varmahan ei voi koskaan olla) nousee koko ajan. Toisin sanoen, odottamalla saisin siihen sijoittamani rahat takaisin korkojen kera. Mutta miksi tekisin niin? Olen ostanut sen viskin nautittavaksi. Olen jo ostohetkellä "menettänyt rahani", enkä todellakaan aio laskea, että avaaminen on lopulta se hetki, jolloin köyhdyn. Kun sen pullon avaan, näen itse asiassa rikastuvani. Saan maistaa viskiä, jota en ole ennen maistanut ja jolla on myös tärkeä osa menneisyyttäni. Onko se hyvää vai ei, sen haistaa ja maistaa sitten kun sen avaan. Vasta silloin se on täyttänyt tehtävänsä viskinä!
Miksi kerätä viskiä? Jos takana on puhtaasti taloudellinen ajatus, on varmaan tehokkaampiakin tapoja voittaa/hävitä rahansa. Mutta viskin ystävänä kyseenalaistan viskin keräilyn. Mitä iloa on kerätä viskejä kaappiin, jos ei niitä koskaan avata ?
Viski on tehty nautittavaksi sisäisesti tuoksujen ja makujen kautta. Mutta viskin rahallinen arvo (keräilymielessä) on olematon samalla hetkellä, kun pullo avataan. Jos pulloa ei koskaan avata , on koko rahallinen arvo tällöin siis viskin "odotetussa/oletetussa" maussa, tuoksussa, laadussa jne. Arvo ei tällöin mielestäni perustu välttämättä mihinkään todelliseen tekijään, miksi viski olisi "parempaa kuin toinen", ja näin ollen hinta on vain pullon ulkoasussa/ harvinaisuudessa/ oletusarvossa.
Kerran joku sanoi minulle, että kerätäänhän taidettakin. Totta, mutta taidetta (yleensä) nautitaan katsomalla. Esimerkiksi maalaus tuottaa katselijalle uusia elämyksiä ja nautintoa kun hän tutkii maalarin tekemiä siveltimen vetoja, asetelmaa, tunnelmaa jne. Tuottaako pullon ihailu kerääjälle saman nautinnon? Jos näin, silloin itse pullo/etiketti on keräilyn kohde ja sisältö on merkityksetön (jos pulloa ei siis koskaan ole tarkoitus avata). Eikö tällöin menetetä itse viskin arvostus? Viski on tehty nautittavaksi; haisteltavaksi ja maisteltavaksi. Tislaamomestari (ja muu tislaamon väki) on laittanut tuotteeseen omaan osaamisensa ja tehnyt parhaansa, että viski tuottaisi nautinnon maistajalleen. Jos viski tehtäisiin vain "keräiltäväksi" harvinaisuuden takia, turha olisi tehdä jatkuvaa laadun tarkkailua.
Toki pullon ihailulla ja ulkoasulla on merkitystä. Pullon visuaalinen ulkoasu johdattaa viskin maisteluun. Joskus hyvässä, joskus pahassa, mutta varmaan on yksi tekijä viskin kokonaisvaltaisessa nautinnossa.
Joskus kun eteen kävelee viski, joka on jo hiukan harvinaisempi, niin sen saattaa ostaa kotiin odottamaan sitä oikeaa hetkeä. Mutta jos sitä alkaa säilyttämään liian kauan, voi kohta olla tilanne, että sitä ei enää voi avata. Se on rahallisesti liian kallis. Tällöin nautittavaksi ostettu viski onkin menettänyt sen alkuperäisen tarkoituksen, ja siitä on tullun kylmä kapitalismin tuote.
Itselläni kaapin takanurkassa odottaa pullo, jonka hinta todennäköisesti (oletan näin, varmahan ei voi koskaan olla) nousee koko ajan. Toisin sanoen, odottamalla saisin siihen sijoittamani rahat takaisin korkojen kera. Mutta miksi tekisin niin? Olen ostanut sen viskin nautittavaksi. Olen jo ostohetkellä "menettänyt rahani", enkä todellakaan aio laskea, että avaaminen on lopulta se hetki, jolloin köyhdyn. Kun sen pullon avaan, näen itse asiassa rikastuvani. Saan maistaa viskiä, jota en ole ennen maistanut ja jolla on myös tärkeä osa menneisyyttäni. Onko se hyvää vai ei, sen haistaa ja maistaa sitten kun sen avaan. Vasta silloin se on täyttänyt tehtävänsä viskinä!
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Alkoholivalistus
Vaikka tässä blogissa puhutaan pääasiassa viskistä ja oluesta, tulee muistaa että ne ovat alkoholijuomia. Tarkoitukseni ei ole yllyttää ketään juomaan humalahakuisesti.
Viskisiepon muuttoaikana tulin tutustuneeksi myös erilaiseen alkoholivalistukseen kuin Suomessa olin tottunut. Mielestäni Uuden-Seelannin mallista tulisi ottaa mallia Suomessakin.
Ensinnäkin valistus ei ole vain on/off tyylistä, eli joko juot sikakännit tai et juo ollenkaan. Siellä valistus osuu mielestäni asian ytimeen:"It's not the drinking. It's how we're drinking", eli ei juominen, vaan se miten juomme (vapaa suomennos). Ei siis moralisoida juomista, jota kuitenkin tapahtuu, vaan todetaan että väärä juominen on pahasta. Tässä linkki siellä pyörineeseen mainokseen (varoitan).
Sama koskee täysin idioottimaista känniajamista! Syy-seuraus on tuotu mainokseen ja tässä siitä yksi esimerkki.
En tiedä, toimisiko edellä olleet esimerkit Suomessa, vai ovatko nuo liian raadollisia tai todenmukaisia? Itselläni tekee oikeasti pahaa katsoa varsinkin ekaa edellä olevista mainoksista.
Viskisiepon muuttoaikana tulin tutustuneeksi myös erilaiseen alkoholivalistukseen kuin Suomessa olin tottunut. Mielestäni Uuden-Seelannin mallista tulisi ottaa mallia Suomessakin.
Ensinnäkin valistus ei ole vain on/off tyylistä, eli joko juot sikakännit tai et juo ollenkaan. Siellä valistus osuu mielestäni asian ytimeen:"It's not the drinking. It's how we're drinking", eli ei juominen, vaan se miten juomme (vapaa suomennos). Ei siis moralisoida juomista, jota kuitenkin tapahtuu, vaan todetaan että väärä juominen on pahasta. Tässä linkki siellä pyörineeseen mainokseen (varoitan).
Sama koskee täysin idioottimaista känniajamista! Syy-seuraus on tuotu mainokseen ja tässä siitä yksi esimerkki.
En tiedä, toimisiko edellä olleet esimerkit Suomessa, vai ovatko nuo liian raadollisia tai todenmukaisia? Itselläni tekee oikeasti pahaa katsoa varsinkin ekaa edellä olevista mainoksista.
Tasapaksua aakkostelua
Arki on pamahtanut kasvoille. Ihmisellä on miellyttävä tapa unohtaa helposti huonot asia, ja elää onnellisen tietämättömänä tyhjäpäänä. Minä unohdin, kuinka tasalaatuista litkua suomalainen perus-lager olikaan, ja nyt kaipaan NZ:n oluita kun "kuin hullu huudan rakkauteni perään".
Ihan totta! Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (vältän nimiä, niin ei tule likaa tuotesijoittelua) oluet voisivat tulla samalta panimolta. Ja kun vertailen eri panimoiden tummia, eipä erot kovin isoja ole. Ilolla totesin muutaman suomalaisen pienpanimon saaneen oluita A-kaupan valikoimaan. Onnesta ymmyrkäisenä ostamaan ja nauttimaan. Mutta ei. Hyviä tai ainakin kelvollisia, sitä en kiellä. Lähes samanlaisia, kyllä. Ei lopulta suuria eroja. Missä ovat erilaiset, rohkeat oluet? Pale ale? IPA? Bitter? Wheat? Pienpanimoiden omissa pubeissa? Hyvä että edes siellä, mutta ne tulisi saada kauppaan. Miten muuten suomalainen olutkultturi etenee, kun asiakkaalla on kaupan hyllyn edessä vaihtoehtona lager O ja lager K ja lager L?
Oluiden raaka-aineet alkoivat nyt myös kiinnostamaan. Suomalainen ohra taitaa olla suurimmalla osalla, mutta miten humala? Tuotetaanko Suomessa humalaa oluen panemista varten? Jos ei, olisiko siinä saumaa erottua muista?
Kiitos niille (pien)panimolle Suomessa, jotka edes yrittävät. Onneksi kuluttajalla on mahdollisuus valita edes pienestä joukosta, mutta valitettavan hankalaa on sen valikoiman löytäminen kotiin asti.
ps. En ole olutharrastaja. Olen oluen ystävä ja kuluttaja.
Ihan totta! Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (vältän nimiä, niin ei tule likaa tuotesijoittelua) oluet voisivat tulla samalta panimolta. Ja kun vertailen eri panimoiden tummia, eipä erot kovin isoja ole. Ilolla totesin muutaman suomalaisen pienpanimon saaneen oluita A-kaupan valikoimaan. Onnesta ymmyrkäisenä ostamaan ja nauttimaan. Mutta ei. Hyviä tai ainakin kelvollisia, sitä en kiellä. Lähes samanlaisia, kyllä. Ei lopulta suuria eroja. Missä ovat erilaiset, rohkeat oluet? Pale ale? IPA? Bitter? Wheat? Pienpanimoiden omissa pubeissa? Hyvä että edes siellä, mutta ne tulisi saada kauppaan. Miten muuten suomalainen olutkultturi etenee, kun asiakkaalla on kaupan hyllyn edessä vaihtoehtona lager O ja lager K ja lager L?
Oluiden raaka-aineet alkoivat nyt myös kiinnostamaan. Suomalainen ohra taitaa olla suurimmalla osalla, mutta miten humala? Tuotetaanko Suomessa humalaa oluen panemista varten? Jos ei, olisiko siinä saumaa erottua muista?
Kiitos niille (pien)panimolle Suomessa, jotka edes yrittävät. Onneksi kuluttajalla on mahdollisuus valita edes pienestä joukosta, mutta valitettavan hankalaa on sen valikoiman löytäminen kotiin asti.
ps. En ole olutharrastaja. Olen oluen ystävä ja kuluttaja.
Tilaa:
Kommentit (Atom)