maanantai 27. joulukuuta 2010

Hyvää eikun huonoa eikun hyvää eikun...

Foorumilla oli jokunen aika sitten keskustelua siitä, miten välistä samojen viskien arvostelut vaihtelevat ihmisten omissa kirjoituksissa laidasta laitaan. Välistä hyvää, seuraavana päivänä ei niin hyvää ja miten hyvä viski on hyvää eikä sen pitäisi muuttua jne. Sen verran herkullinen aihe, että Viskisieppo varastaa aiheen taas omaan höpinään.

Niin, voiko -tai saako- viskin arvio muuttua maistelukertojen välillä? Viskisiepon mielestä yksi kerta ei riitä lopullisen arvioinnin tekemiseen, mutta jos useamman kerran summa on hyvä, voiko se silti olla seuraavalla kerralla huonoa. Ja jos voi, miten ihmeessä se on mahdollista? Ja toisaalta, miksi se ei voisi muuttua. Onko siis absoluuttista totuutta siitä, onko jokin viski AINA hyvä tai AINA huono?

Viskisieppo rakasti keskustelussa viskin vertaamista naisen kauneuteen sillä, ah, nyt viski on siis jumalainen aihe. Miehethän ovat aina nimenneet veneet, autot jne. naisen mukaan, koska emme yksin kertaisesti pysty keksimään korkeampaa kunnianosoitusta "leluillemme" (siis kuin verrata niitä naiseen tai nimetä ne heidän mukaan). Viski on siis päässyt nyt toiseksi ylimmälle tasolle, naisten siis ollessa edelleen ylimmällä.

Mutta onko viskin maku aina sama, kuten absoluuttinen kauneus katsojan silmissä? Omalla kohdalla on pakko sanoa että ei ole. Viimeistään nyt talven kylmyydessä huomasin sen taas. Eräs perus-sarjan lempiviskistäni ei ole maistunut ollenkaan hyvältä viime aikoina. Tunnistan sen maut, tunnistan sen samaksi kuin ennenkin, mutta se ei maistu nyt. Toisaalta, jos arvoisin sitä nuottien kannalta, annan sille saman arvostuksen kuin ennenkin, mutta en silti sitä nyt halua lasiini. Omassa suussani kylmä, eleetön arviointini olisi (ehkä) omalla mittapuullani lähes sama.

Kauneutta saman kuvan välillä on hankala huijata, mutta makuaisti vaihtelee päivittäin. Kaunis valokuva on ja pysyy kauniina (ilman sen rikkomista), mutta makuaisti joutuu tappelemaan päivittäin ties minkä kanssa.

Lopulta kyseessä on kuitenkin tilanne, missä viski on niin hyvä sillä hetkellä kuin sen viimeinen ilmaantuminen lasiin. Jos jokin maistuu nyt, ei sitä pidä sanoa huonoksi sen takia että se oli ennen huonoa tai toisin päin. Ja maku muuttuu ajan myötä, sille ei voi myöskään mitään. Jos siis lasissasi on nyt jotain mistä pidät, nauti siitä kaikin rinnoin.

Ei kommentteja: