torstai 23. helmikuuta 2017

Virtuaalista viskiä

Mistä tietää, että blogistilla alkaa olla omat sanomiset vähissä? No siitä, että tehdään juttu muiden aikaansaamista jutuista.

Kyselin taannoin Facebookin ja Twitterin puolella apua teiltä, hyvät lukijat. Tiedustelin, josko tietäisitte suomalaisia viskisivustoja menneiltä ajoita, ja miksei myös nykyisiäkin. Kipinän tähän selvittelyyn antoi blogikollega "Smoke on the Water". Hän oli mennyt arvelemaan, että Viskisiepon blogi olisi vanhin Suomessa toimiva/toiminut viskiblogi. Kulauttamatta en tätä itse pystynyt nielemään, tai edes uskomaan.  Tämän seurauksena minua alkoi kuitenkin kiinnostaa, mitä kaikkia suomalaisia viskiaiheisia sivustoja on ollut olemassa.

Missään nimessä en väitä selvitykseni olevan kattava tai kestävän tarkempaa tieteellistä tarkastelua. Tämä ei ole historiankirjoitus, vaan viskinhöyryinen kurkistus, mitä on saattanut olla menneinä vuosina netin syövereissä, ja mitä on edelleen.

Olen tarkoituksella jättänyt joitakin sivustoja pois listalta. Moni viskiblogi ehti toimia vain noin 2-5 jutun verran, ja olen aika raa'asti jättänyt nämä listoilta pois. Tein siis täysin subjektiivisen luokittelun sen suhteen, minkä otan mukaan ja minkä en. Jos kuitenkin huomaat, että juuri sinun blogisi tai sivustosi puuttuu listalta ja että se sinne kuuluu, niin palautetta saa ilman muuta antaa. Mutta ennen kuin täysin hiillyt sivustosi puuttumisesta, ota viski ja huoahda. Voi olla, että en ole ollut edes tietoinen sivustostasi. Ainiin, tislaamojen sivustot on jätetty pois tarkoituksella. Tokihan olisin voinut lisätä Kyrön, HDCO:n, Teerenpelin jne mukaan, mutta ajatus oli kerätä sivustoja, jotka ovat "yleisesti viskillisiä".

No mitä sitten oikein löytyi? Varmaan kaikkien tuntema Virtuaalinen Viskiforum on toiminut vuodesta 2004 saakka, ja toimii edelleen. Vaikka välillä foorumilla on ollut hiljaisempaa, on se ehkä edelleen se paikka, mikä kasaa parhaiten harrastajat yhteen. Viskisieppo nostaa ison lasillisen Antille, joka on yksityishenkilönä pitänyt tuota paikkaa pystyssä. Se ei siis ole minkään seuran foorumi, kuten välillä virheellisesti kuulen väitettävän.

Kaikkein kauimmaksi historiaan pääsin Academic Whisky Clubin sivujen kanssa. Sivut ovat putkahtaneet esille joskus 1994. Seuran toiminta on loppunut jo 2000, mutta sivut löytyivät vielä 2016 (tätä kirjoitettaessa ne ovat jo hävinneet, mutta joku versio on täällä). Kiitos seuran entiselle webmasterille, että sain vastauksia kysymyksiini. Itsekin olin aikoinani liittymässä seuraan, mutta se taisi osua juuri samaan ajankohtaan seuran loppumisen kanssa.

AWC:n jälkeen onkin pitkä tyhjä pätkä ilman uusia merkintöjä. Seuraava merkittävä sivusto näki päivänvalon vuonna 2000, kun SMWS julkaisi omat sivunsa. Seura on edelleen olemassa, ja sivut myös. Sivut, joille kyllä pitäisi saada se uudistus nyt ihan oikeasti tehtyä!

Toisen merkittävän viskiseuran, eli Viskin Ystävien Seuran, sivut perustettiin 2012.

SMWS:n sivujen jälkeen oli taas hiljainen hetki aina vuoteen 2004 saakka. Tällöin siis Virtuaalinen viskiforum aloitti, ja samoin avautuivat Viskisiepon WWW-sivut. Nuo Siepon varhaiset sivut kuolivat blogin perustamisen myötä huhtikuussa 2007.

Niin, ei tosiaan ole löytynyt viskiaiheista blogia ennen vuotta 2007. Legless Scotsman (nykyään myös blogisti) avasi www-sivustonsa 2006, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin ei vielä tuolloin blogin muodossa. Jos tämä todellakin pitää paikkansa, niin ehkä tämä blogi on todellakin se eka viskiblogi. Pitänee jutustella Leglessin kanssa joku kerta dramin äärellä, ja selvittää mikä on tarkka totuus.

Vuonna 2008 aloitti seuraava blogi, kun Smoke on the Water aloitti toimintansa. Smoken blogi on ehkä yksi Suomen tunnetuimmista, ja sisältää kyllä kadehdittavan nuotituksen mm. Bowmoren ja Ardbegin viskejä. Lisäksi musiikkimaku sopii ainakin minun nuottikorvaani, joten luettavaa löytyy lähes aina.

Tämän jälkeen uusia blogeja onkin putkahdellut mukavasti, ja ennen kaikkea moni uusi blogi on jaksanut jatkaa kirjoittelua aktiivisesti. Tämä on todella hienoa, ja anteeksi, että en nyt mainitse teitä kaikkia erikseen tässä ja nyt. Todella mahtavaa olla tekemisissä teidän kanssanne ainakin virtuaalisesti, ja aika monta teistä olen saanut tavatakin. Linkkilistaa löytyy tuolta blogin oikeasta reunasta, ja nimiä voi tihrustella alla olevasta kuvasta (klikkaamalla pitäisi tulla suuremmaksi).

Facebookin puolella on myös paljon toimintaa. On erilaisia opiskelijajärjestöjen viskiporukoita, ryhmiä ja jopa rekisteröityneitä seuroja. Rajasin tällä kertaa heidät kaikki pois tästä lyhyestä katsauksesta. Ehkä joskus myöhemmin on aika katsoa sen alustan puolelle.


Kuvan selityksiä:

(*1) Vaikka sivut löytyvät edelleen, olen laittanut loppumisajankohdan sen mukaan, miten seuran toiminta on loppunut
(*2) Toiminut eri alustoilla. Aloituspäivämäärä ekan aloituksen mukaan.
(*3) Ensimmäinen kirjoitus on 07/2013

Sivustojen aloituspäivät ovat kuukauden tarkkuudella. Jos on ollut tiedossa vain vuosi, olen merkinnyt avauspäiväksi kesäkuun alun.








sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Siepon #uisge2017

Näin se taas on aloitettava seuraavan Uisgen odottaminen. Seitsemäs Uisge oli ja meni, jollet jo huomannut.

Melkein on tunne, että voisi kopioida aikaisempia tekstejä tähän, mutta naputellaan nyt vähän uudelleen.

Minulle Uisge on ennen kaikkea tapahtuma. En ole enää moneen vuoteen kantanut  mukanani muistikirjaa, johon vakavammin nuotittaisin Uisgen viskejä. Perjantaina nappasin alkuun pari etukäteen bongattua, samoin lauantaina, ja sen jälkeen lähinnä nautin tapahtuman ilmapiiristä ja viskeistä sen enempää pingottamatta. On todella mukava tavata muita harrastajia ja tuttuja, se on minulle se Uisgen pääjuttu. Tai no, toki hyvät viskit auttavat tunnelmassa. Joku väitti, että jostain Viskisiepon infosta olisi ollut apua. Jos oli edes yhdelle, niin oli vaivan väärti taas. Onko info taas ensi vuonna esillä? En todellakaan tiedä vielä.

Päasiassa järjestelyt toimivat kuten ennenkin, eli oikein hyvin. Mutta ei niin hyvin, ettei voisi aina parantaa.

Vettä voisi minusta olla enemmänkin tarjolla, sillä vesiastiat olivat välillä tyhjillään. Onneksi useilla ständeillä oli tarjolla myös vettä, niin matkalainen sai vettä ja elämän vettä taipaleen varrella.

Perjantai
Niin, ahtaus. Aina eteenpäin kyllä pääsi, kun nätisti pyysi, mutta kyllä perjantaina Vanha oli ihan äärirajoillaan. Näin on tosin ollut ennenkin, eli ei mitään uutta. Mieluummin näin, kuin että sali olisi tyhjillään.


Kokonaisuutenahan tilaisuus toimii, ei siinä mitään. Harmillisesti samat puutteet nousevat esille kuin ennenkin.

Tasting-salien merkintä. Paikka on pieni, mutta silti ensikertalaisille uusi. Samoin huoneiden ovissa voisi olla merkinnät. Toki kysyvää autetaan, mutta pienillä asioilla voisi saada ison parannuksen.

Ruoka. Possun kylki oli aivan upean suussa sulavaa, eli ruuassa ei siis ollut vikaa. Vika on valinnan monipuolisuudessa. Olisi hienoa, jos jatkossa olisi myös kala- ja kasvisvaihtoehdot. Kuulin jälkikäteen, että kysymällä olisi kasvisvaihtoehto ollut tarjolla. Jos se oli jossain mainittu niin hyvä, itse en sitä huomannut. Ymmärrän kyllä täysin syyt, miksi tarjolla oli buffa, ja myös ruuan tyylin. Itse vain muistelen niin kaiholla Uisgen alkuvuosia Vanhalla, kun tarjolla oli muutama hyvin mietitty ja hyvin tehty yksittäisannos. Tiedän, että se vaatii enemmän henkilökuntaa paikalle kuin nykyinen ratkaisu. Asiakkaan näkökulmasta kaipaisin kuitenkin paluuta annoksiin, tai ainakin  monipuolisemmat vaihtoehdot olisivat tervetulleet. Kuulin, että aika moni jätti ruuan syömättä hinnan takia, ja myös siksi, että olisi toivonut monipuolisempaa valikoimaa.

Maksukorttisysteemi oli loistava, kunhan se alkoi toimia. Itse maksoin perjantaina perinteisillä paperilapuilla, mutta lauantaina pääsin itsekin digitaalisen version käyttäjäksi. Ymmärtääkseni kaikki ovat pitäneet systeemiä hyvänä (silloin kun se ei nikotellut).

Hinnat. Pääasiassa oikein maltilliset, ja mahdollistivat monipuolisen maistelun, mutta hutiakin oli mukana. Ei se menestys...

Nähtävästi taas mentiin ilman järjestyshäiriöitä (toivon niin).

Hienoa, että Ägräs oli mukana! Mielenkiintoisia tuotteita, vaikka itse en akvaviitin ystävä olekaan. Erityinen maininta kotimaisista yrteistä ja luonnosta kerätyistä katajanmarjoista. Mielenkiinnolla odotan viskien tulemista.

Valamon Shrekin värinen juoma teki aika vahvan merkinnän makumuistiin, eivätka aromit meinanneet irrota lasista edes kotimatkalla. Hienoja tuotteita Valamolla! Varsinkin XI maistui suussani todella hyvältä.

HDCO:n Gin ja 2 yo straight rye. Upeita! Edelleen.

Pikkulinnun ständillä olisin voinut viipyä pidempäänkin, mutta tyydyin lähinnä maistamaan 2000-luvun alkupuolella kaveriporukan kanssa mökkipullona olleen Ardbegin 17. Hinta oli aikoinaan noin 30-35£. Nyyh.

Jos yksi viski nousi itselläni yli muiden, niin se oli Redbreastin Mano A Lámh. Nyt hiukan harmittaa, etten sitä aikoinani ostanut, vaikka hiiren kursori oli jo tilausnapin päällä. Kiitos ja kumarrus Redbreastistä, sanon sen nyt uudelleen!

Maahantuojat ja tislaamot. En ala teitä kaikkia tässä yksitellen kiittää mukanaolostanne ja tuotteistanne. Iso kiitos teille kaikille, että toitte valikoimanne harrastajien maisteltaviksi!

Todella iso kiitos järjestäjille, Vanhalle, ja ennen kaikkea osallistujille. Sláinte!