Ylläpidollinen varoitus

Viskisiepon blogi tulee lähiaikoina, satunnaisesti, ilman muita ennakkovaroituksia olemaan suljettuna lyhyitä hetkiä. Blogi ei muutu suljetuksi, mutta ylläpidollisista ja tuotannollisista syistä "lukunautintoihin" tulee hetkellisiä katkoksia.

Musta lammas, luokkansa priimus vai mikä sekasikiö?

Miten tulisi suhtautua tislaamon Distillers-editioniin, indy-pullotteeseen tai poikkeavaan yksilöön? Onko viski aina suhteutettava tislaamon muihin tuotteisiin vai voiko viski olla oma yksilönsä ilman menneisyyden glooriaa tai painolastia?

Miten siis tulisi suhtautua viskiin joka poikkeaa tislaamon "mainstreamista"? On olemassa tislaamojen omia pullotuksia (OB), jotka poikkeavat "peruskaurasta", kuten Taliskerin Distillers Edition, tai Indy-puolen pullotuksia, jotka eivät seuraa tislaamon peruspullotusten "suuntaviivoja". Onko oletusarvoisesti linjasta poikkeava viski siis huono tai epäkelpo? Tähän muuten törmää minun mielestäni usein. Usein olen huomannut jotain "special editionia" kehuttavan, mutta sitten todettavan, "...mutta poikkeaa tislaamon perustasta niin ei....". Miksi melkein kehutaan mutta sitten vedetään matto alta?

Samaan aikaan toisaalta hyväksytään tislaamon peruskaurassa vaihtelua, jopa kehutaan sitä. Ardbeg 10Y. Sen eri L-koodein takaa paljastuu toisistaan poikkeavia pullotuksia. Olen kuullut asian suhteen kehumista ("...hienoa, että tislaamo uskaltaa...") mutta myös kritiikkiä ("...tuotteen ei tulisi vaihdella saman nimikkeen alla..."). Minusta molemmat näkökannat hyviä ja perusteltuja. Totuus tai oikea mielipide? Äh, se ei ole Viskisiepon sanottavissa tai edes kommentoitavissa.

Onko pullotetta aina verrattava tislaamon ehkä parhaimpaan tuotteeseen tai tislaamon "main stream" -kamaan? Minusta EI (ja tämä on siis Viskisiepon henk. koht. mielipide)! Minusta kutakin viskiä tulisi arvioida omana kokonaisuutenaan. Totta kai "special edition" on erilainen kuin se peruskaura koska, mitä järkeä sitä olisi muuten tehdä. Totta kai Indy-puoli pullottaa poikkeavia pullotuksia, vai onko mieltä pullottaa juuri sitä samaa tasoa kuin tislaamo? Miten siinä sitten erotaan massasta? Viskisieppo pyrkii (parhaansa mukaan) kohtelemaan jokaista uutta viskiä/versiota omana yksilönä. Onko tämä yksilö hyvä vai ei? Ja jos se on hyvä, niin mitä sitä turhaan huonontamaan sillä että se ei ehkä seuraa täysin tislaamon "perustyyliä". Ja eihän kaikilla tislaamoilla ole edes välttämättä perustyyliä. Niin, ja totta kai, jos yksilö on omasta mielestä huono niin sitten on.

[edit: pari korjausta ja pikkulisäys loppuun]

Ohjeistus

Miten viskiä tulee nauttia? Tuo ikuisuuskysymys nostaa päätään tasaisin väliajoin. Mikä on siis oikea tapa ja mikä on väärä? Viskisieppo kokeilee löytää absoluuttisen tavan nyt, niin voidaan lopettaa spekulointi kerralla.

Aloitetaan veden käyttämisestä viskissä. Jos viski on 40-46 %, vettä ei tule lisätä viskiin missään vaiheessa. Paitsi jos niin haluaa tehdä kun kirjoittaa nuotteja ylös. Tai tietysti jos viski on mukana vaikkapa juusto-viskitastingissä, jolloin laimentamalla se saadaan sopimaan juuston kanssa paremmin. Eli vettä ei saa lisätä muuten kuin tarvittaessa ja kun haluaa. Tämä selvä. Mites tynnyrivahvuiset? No niihinhän totta kai pitää lisätä ja miedontaa lähelle 40%:n pitoisuutta. Ja sitten siis lisätä lisää edelliset poikkeustapaukset huomioiden. Niin ja vettä ei saa siis lisätä CS-viskeihin jos ei halua (tärkein poikkeus). Ai jäätynyt vesi? Bourboniin se tulee laittaa ehdottomasti jos haluaa.

Lasi. Viski juodaan lasista (eri materiaalit mukaan lukien) tai pullonsuusta. Jos käytetään lasia, on sen oltava ehjä, että nautiskelun aikana ei tule haavaa ja viski pysyy lasissa silloin, kun sitä ei kaadeta suuhun. Lasin muodolla on kanssa tärkeä merkitys. Suositeltavinta on, että lasin suuaukko on ylöspäin, ainakin silloin, kun siitä ei kaadeta suuhun (suuhun kaataminen on muuten keskeinen tehtävä). Lasilla on siis hyvin tärkeä merkitys. Tulppaania en suosittele, sillä kukasta voi irrota aromeja viskiin, eikä nesteen pysyminen kukassa ole varmaa. Konjakkilasikin on brändätty.

Sylkeminen. Lasiin ei syljetä (pulloon vielä vähemmän)! Se ei ole hygieenistä ja on jopa vastenmielistä. Ja mitä tulee viskin sylkemiseen suusta, niin ei mielellään lattialle. Sitä varten on vessanpönttö (joka voi olla tarpeen jos edellisenä iltana on innostunut maistelemaan liikaa sylkemättä) tai omat kipot. Niin ja viskiä ei tietenkään tule sylkeä ollenkaan jos ei halua, ja jos haluaa, niin sitten haluaa ja sylkee (mutta ei edelleenkään syljetä lasiin). Ei mutta kamalaa, viskissähän on muuten alkoholia ja eihän siitä saa nauttia. Äkkiä, sylje se pois (tai nielaise ettei kukaan huomaa)!

Nuo ohjeet toimivat Viskisiepolla aika hyvin. Täydennyksiä/poikkeuksia otetaan vastaan.

Hinta, mutta mistä

Pahasti näyttää, että Alkon ovi alkaa käydä jatkossa entistä harvemmin Viskisiepon kohdalla. Tuli taas tieto, että hinta nousee ja nyt sitten nostetaan 10%. Toki tässä vaiheessa ei ole tietoa, miten tuo nosto jakautuu tuotteiden välillä, mutta varmasti sillä on vaikutusta myös viskin hintaan.

Edellisen veronkorotuksen yhteydessä nousu ei rajoittunut vain veron korotukseen viskien osalta, vaan usea viski sai samalla lisäkorotuksen (maahantuojan toimesta?). Samallahan tuo lisäkorotus "hautautui" veronkorotuksen taakse, eikös? Onneksi kuitenkin valppaat viskiharrastajat huomasivat oveluuden ja ovat sen tuoneet myös mukavasti esille.

Hassuinta on, että edellisenä päivänä kun uudesta korotuksesta uutisoitiin, uutisoitiin myös viinan tuonnin kasvaneen ulkomailta. Ihan kuin olisin joskus kuullut samansuuntaisia arvioita ennen edellistä korotusta tai sen aikoihin?

Mutta Alkoahan meidän ei tule syyttää. Alko ei noita korotuksia tee. Itse asiassa Alko (yhdessä maahantuojan kanssa varmaankin) on vastaavasti tarjonnut monelle viskiharrastajalle myös iloisen yllätyksen Bowmoren 25Y Douglas Laing Platiniumin myötä. Kyseinen pullote on myynnissä Alkossa maailmanhintoihin verrattuna kohtuulliseen (edulliseen?) hintaan. Hintaa tuolla pullotteella on noin 170 €. Onko se kova hinta yhdestä pullosta vai ei, se on jokaisen siepon oman päätöksen/kukkaron vallassa. Toivottavasti samantapaisia yllätyksiä on tiedossa jatkossakin, myös hiukan alhaisemman hintaluokan viskeissä, joista myös löytyy helmiä si(ep)oille.

Ei aina samaa

Viskisieppo on aina pyrkinyt maistelemaan kaikkia viskityyppejä ja etsimään omaan makuunsa sopivaa tislattua mallasta, maissia, pottua, ruista, jne. Yhteen aikaan, oikeastaan viime aikoihin saakka, eniten makunystyröihin on sopinut parhaiten loimutettu viski. Toki aina välistä hitunen flamencoa on aina piristänyt menoa.

Viime aikoina kuitenkin savustetut viskit ovat maistuneet entistä vähemmän "hyviltä" ja vastaavasti kevyet JA viinimäiset viskit entistä "paremmilta".

Onko siis savuisten (esim. Islay) viskien laatu huonontunut ja/tai samalla sherrykypsytettyjen viskein laatu noussut? Ei, kyseessä ei ole mitään noin ihmeellistä. Kyseessä on jo lukion aikaisen historian opettajani mainitsema heiluriliike. Välistä ollaan ääripäissä ja välillä siellä jossain keksivaiheilla. Viskisiepon suu siis on heiluri. Välistä savua, välistä sherryä ja välistä ei kumpaakaan.

Vaikka nyt makuaisti "suosii" viinimäisiä (neiti?)viskejä, niin silti arvostan hienoja (äijä?)savuja. Ihan totta, ei kai noita voi noin (äijä/neiti) luokitella, jos rehellisiä ollaan? No niin, siis, miksi siis aina pysyä siinä samassa mieltymyksessä? Välistä voi ihan rohkeasti olla oman suun maun viemä, ei muiden virran. Nauti siis siitä mikä omassa suussa milläkin hetkellä maistuu parhaimmalta, äläkä siitä, mikä muiden mielestä.

Kierrätystä

Turun sanomissa haastateltiin Mika Heikkistä mm. Old Buck-viskin tiimoilta (juttu). Kaikin puolin hieno juttu. Jutussa oli kuitenkin jotain, joka laittoi Viskisiepon taas lentämään päin lasia(vaikkei mitään uutta sinällään, mutta silti).

"- Suomen ulkopuolelle viskiä ei ole vielä mennyt, mutta varsinkin nettikaupat ovat olleet tosi kiinnostuneita. Kyselyjä on tullut niin Ranskasta, Saksasta kuin Kanadastakin

Heikkinen pitää käsittämättömänä, että vähittäismyyntimonopolin takia maailmalle - ja jopa maailman kautta suomalaisille - on helpompaa myydä viskiä kuin suoraan Suomeen.

- Sehän on ihan älytöntä, että ensin myy ulkomaille, ja sitten suomalaiset ostavat viskin netistä takaisin".

(lähde Turun Sanomat; julkaistu 27.1.2009; viitattu 12.2.2009)

Onko tuossa enää mitään järkeä? Pitää myydä pullo ulkomaille, että saadaan se kierrätettyä takaisin Suomeen. No, tätähän tapahtuu jo tällä hetkellä Suomenlahden yli, mutta silti. Tällainen vähittäismyynnin monopoliko tukee "suosi suomalaista" käsitettä? Tämäkö systeemi ihan oikeasti palvelee kuluttajaa parhaalla mahdollisella tavalla? Tämäkö systeemi tukee suomalaista tuottajaa/tekijää? Suosi lähellä tuotettua menettää hiukan tarkoituksen, jos se tuote pitää kierrättää esim. Saksan kautta kotiin. Hohhoijaa.

Ilo oli kuitenkin lukea Heikkisen ajatuksia ja uskoa tulevaisuuteen sekä hänen asenteestaan. Uskon, ja toivon, että suomalaisella viskillä on pitkä tulevaisuus paljolti hänen ansiostaan. Ilo oli myös lukea rohkeasta, ja periksi antamattomasta, asenteesta ja kokeilun halusta luoda uutta; giniä ja brandyä.

Niin että nyt vain selailemaan verkkokauppojen valikoimia tasaisin väliajoin, josko sitä kautta onnistuisi.

Ainiin. Siellä luki että ko. viskiä saa parista muustakin kuin hänen ravintolastaan. Kertokaa ihmeessä mistä...

Ikuinen ruusun uni?

Viskisieppo, jo moni muukin, on aina toivonut joskus näkevänsä Rosebank-tislaamon heräävän unestaan ja alkavan taas tislaamaan tuota Lowlandin hienoa kolmois-nektaria. Mutta nyt tuolle toiveelle on tapahtunut paha kolaus, joka pahimmillaan voi johtaa ikuiseen uneen. Viskisieppo on nyyhkytellyt jo jonkin aikaa, sillä mokomat varkaat menivät varastamaan tislaamosta tislauslaitteet...

Linkki pari viikkoa vanhaan uutiseen (englanniksi)

Toki tislaamo voi vielä aueta, mutta se tarkoittaisi kokonaan uusia tislausvälineitä. Onko silloin enää kyseessä SE Rosebank vai ei? Onhan tämä vain pahaa unta, onhan?