Oli aika taas käväistä laittamassa talousrahat tulevaan Adelphi-tilaisuuteen. No, Whisky Galoresta ei pääse pois maistamatta ja oli mukava yllätys saada lasiin Tullibardine 1966 CS pullotetta (30Y). Sitä siinä siemaillessani mietin jo mitä ostaisi tulisiksi kotiin. Paikalliset viskit on nyt unohdettu, joten katselin muita mukavia vaihtoehtoja. BenRiach 1972 (33Y) pullote osui silmiini jo ihan sen loistavan tislausvuoden ansiosta. Hmm. Pitääpä laittaa mietintään, ei olisi hullumpi vaihtoehto. Andy myös esitteli uusimpia tuotteita kaupassa ja muutama Duncan Taylorin "kuolleiden tislaamojen" versio jäi mukavasti kutkuttelemaan taustalle. Tässä joutuu kohta syvällistäkin syvällisimpien päätöksien eteen...
Hups, otsikko lupasi takinkääntöä ainakin osittain. En ole missään vaiheessa ollut Bowmoren ystävä, mutta nyt oli Bowmoren 12 Y auki maistelupöydällä. Päätin rohkaista mieleni ja maistaa pitkästä pitkästä aikaa olisiko viski, tai minun makuaistini, muuttunut. Viski oli muuttunut ja minun osaltani parempaan suuntaan. Tuoksusta en pidä edelleenkään sen voimakkaan lakritsin/laventelin takia ja tökkii siis edelleen pahasti. Maussa en kuitenkaan havainnut enää niin voimakasta lakritsia kuin ennen. Maun suhteen siis käännän takkiani osittain. Olenkin aina sanonut, että kannattaa maistella useita viskejä ja välistä myös niitä mitkä eivät ennen ole toimineet, niin ties vaikka löytäisi välistä jotain "uutta". Onneksi nyt tuli kerrankin kuunneltua itseäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti